Osaaminen kuntoutuksen laadun takeena

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy kampanjoi avainsanoilla, jotka käsittelevät Tehyn eduskuntavaali- ja hallitusohjelmatavoitteita. Tavoitteet on kiteytetty viiteen päättäjille suunnattuun avainsanoihin, jotka ovat resurssit, laatu, osaaminen, johtaminen ja tasa-arvo. Lisätietoja Tehy.fi/avainsanat. Tässä blogissa käsitellään osaamista.

Kuntoutuksen uudistamiskomitea teki viime vuonna ehdotuksen, jonka mukaan maakunta- ja sote-uudistuksen yhteydessä Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisvelvollisuus siirrettäisiin Kelalta maakunnille kokeilujen kautta. Tämä on tuonut Kelalle paineita uudistaa kilpailutustaan kustannustehokkaaksi.

Keväällä Kela päätti muuttaa kuntoutuksen kilpailutuksen kriteerejä, jotta kalleimmat palveluntuottajat voitaisiin pudottaa pois Kelan listoilta. Hinnan painoarvoksi annettiin 80 % ja laadun vain 20 %. Aiemmin molemmat olivat 50. Hankintapäätösten tuloksena monet vaativasta kuntoutuksesta paljon kokemusta omaavat erikoisosaajat ovat pudonneet palveluntuottajista pois. Erityisen paljon tämä on koskettanut fysioterapeutteja, jotka ovat suurin Kelan palveluntuottajien ryhmä.

Kela on vedonnut siihen, että korkeat laatuvaatimukset on kirjattu kuntoutuksen palvelukuvaukseen. Sen mukaan terapioiden tulee olla hyvän kuntoutuskäytännön mukaisia sekä perustua erityisasiantuntemukseen ja tarpeelliseen yhteistyöhön. Palvelukuvauksesta ei kuitenkaan löydy sellaisia kohtia, joita vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen ammattilaiset eivät toteuttaisi muutenkin.

Saatujen kilpailutustulosten perusteella kilpailutuksen laatuvaatimusten erotteleva vaikutus ei toteutunut. Vain hinnalla oli merkitystä.

Kuntoutujalla on oikeus laadukkaaseen, hänen omiin tarpeisiinsa ja tavoitteisiinsa perustuvaan kuntoutukseen ja mahdollisuus valita palveluntuottaja. Nyt asiakkaat ovat ilmaisseet tyytymättömyytensä Kelan ratkaisuun, koska monet heistä joutuvat vaihtamaan terapeuttiaan. Vakiintuneet kuntoutussuhteet katkeavat eikä uusien palvelujen laatu välttämättä vastaa tarvetta.

Lopputuloksena on, että alhaisilla hinnoilla ei pystytä hankkimaan erityisosaamista ja palvelujen laatu heikkenee. Terapioiden vaikuttavuus saattaa vähentyä, mikä johtaa muiden palvelujen tarpeen lisääntymiseen ja kustannusten kasvuun. 

Kela onkin joutunut korjaamaan tilannetta ja se käynnistää joulukuussa uuden hankintakierroksen lasten- ja nuorten fysio- ja toimintaterapiapalveluiden hankkimiseksi. Lisäksi Kelan valtuutetut ovat päättäneet tilata ulkoisen selvityksen Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen hankinnoista. Myös Kelan ylin johto on käynnistänyt sisäisen selvitystyön, jossa tarkastellaan Kelan hankintoja, kilpailutusten kehittämistarpeita ja lainsäädännön muutostarpeita.

Toivottavaa on, että tulevat maakunnat ottavat opiksi Kelan kilpailutuksessa havaituista karikoista ja satsaavat riittävästi terapioiden laatuun palvelujen hankinnassa. Alan osaaminen ei kasva, jos sen hankkiminen ei kannata.