Terveydenhuollon työttömyyskassasta saatujen tietojen mukaan vuonna 2020 päivärahan saajia oli lähes 2000, kun edellisen vuoden luku oli 640. Peräti noin 30 prosenttia kassan fysioterapeuttijäsenistä sai ansiosidonnaista päivärahaa jossain vaiheessa viime vuotta.
Fysioterapeuttien tilanne huononi enemmän kuin muiden Terveydenhuollon työttömyyskassasta työttömyyspäivärahaa saaneiden, joita niitäkin oli kaksinkertainen määrä edelliseen vuoteen verrattuna. Kaikista kassasta työttömyyspäivärahaa saaneista joka kuudes oli fysioterapeutti.
Kuntoutusalan ammattilaisista toimintaterapeuttien päivärahan saajien määrä nousi myös keskimääräistä enemmän, nousun ollessa 2,6-kertainen edelliseen vuoteen verrattuna. Alueellinen vaihtelu oli suurta, mikä johtunee osin toimintaterapeuttien epätasaisesta jakautumisesta valtakunnallisesti.
Alueellisesti työttömien fysioterapeuttien määrässä ei ollut suuria eroja. Poikkeuksina oli Pohjanmaa, jossa viime vuonna oli jopa 6,7 kertaa enemmän päivärahan saajia kuin edellisenä vuonna ja Keski-Suomi, jossa muutos oli pienempi, 2,2-kertainen.
Päivärahaa saaneiden määrän kasvun takana on viime keväänä alkanut koronatilanne, jonka seurauksena kuntoutuslaitoksia ja yksityisiä fysioterapialaitoksia jouduttiin sulkemaan määräajaksi tai kokonaan ja toimintaa supistettiin tartuntavaaran takia. Monilta yksityissektorilla työskenteleviltä fysio- ja toimintaterapeuteilta evättiin myös pääsy toteuttaa palvelujaan palvelutaloissa.
Vuosien seurannan perusteella voidaan sanoa, että fysioterapeutit ovat ammattiryhmä, jonka jäsenet joutuvat työttömäksi/lomautetuksi heti ensimmäisten joukossa työllisyystilanteen vaikeutuessa. Seurantatiedon perusteella fysioterapeuttien työllisyystilanne myös kohenee hitaammin kuin muiden ammattiryhmien.
Lomautusten ja työttömyysjaksojen pituudet olivat kaikkien päivärahaa saaneiden osalta viime vuonna edellisiä vuosia lyhyemmät, mutta ammattikohtaisesti tietoa ei ole saatavilla. Selvää kuitenkin on, että koronatilanne vaikeutti fysio- ja toimintaterapeuttien työllisyystilannetta.
Samaan aikaan monista terveydenhuollon ammattihenkilöistä, kuten sairaanhoitajista on pulaa. Fysioterapeutti on erittäin vetovoimainen ammatti ja koulutukseen on hakeutunut ensisijaisia hakijoita viisinkertainen määrä yhtä opiskelupaikkaa kohden, kun se oli esimerkiksi sairaanhoitajien kohdalla 1,8.
Fysioterapeutteja valmistuu 14:sta ammattikorkeakoulusta noin 660 vuosittain. Koulutusmäärää on tarkoitus vielä nostaa 90:llä kahden seuraavan vuoden aikana. Valmistuvien fysioterapeuttien työllistyminen omaan ammattiinsa ei ole ollut helppoa viime vuosina. Vastavalmistuneita löytyy työskentelemästä myös muissa kuin fysioterapeutin ammatissa. Nämä eivät näy työttömyystilastoissa.
Tarvetta fysio- ja toimintaterapeuttien työlle olisi paljon enemmän kuin mitä tehtäviä on tarjolla tällä hetkellä. Kuntoutusvajetta on olemassa. Yleisenä tavoitteena on esimerkiksi, että ikäihmiset asuisivat omissa kodissaan mahdollisimman pitkään. Tämän toteuttamiseksi tarvittaisiin nykyistä paljon enemmän kotikuntoutusta ja matalan kynnyksen palveluja iäkkäiden toimintakyvyn tukemiseksi.
Samoin ympärivuorokautisessa palveluasumisessa kuntoutuspalveluja on saatavilla liian vähän. Tutkitusti myös esimerkiksi sydän- ja verenkiertoelinten sairauksiin sairastuneet eivät saa riittävästi ja riittävän ajoissa tarvitsemaansa kuntoutusta. Olkapää- ja polvivaivoihin satsataan edelleen liikaa kalliita leikkaushoitoja, vaikka tutkimusten mukaan fysioterapialla saadaan parempia tuloksia ja edullisimmin.
Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelman, jonka tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti saavuttaa kaikille oikea-aikaiset toiminta- ja työkykyä tukevat palvelut. Toivottavaa on, että tavoitteet menevät maaliin, kuntoutuksen asema paranee ja kuntoutushenkilöstön resurssointia parannetaan.