Sain aamulla sähköpostiini viestin yksityisen päiväkodin työntekijältä. Kyllä siinä meinasi mennä leipä väärään kurkkuun. Onko tämä mahdollista vuonna 2019 ja maassa, jossa varhaiskasvatuksen sanotaan olevan maailman parasta. Ote viestistä: ”Meillä pyörii norovirus plus flunssaepidemia ja siivous on suorastaan alkeellista. Viime viikolla kahtena päivänä ei ollut siivousta ollenkaan, mitä nyt itse pesimme oksennuksia lattioilta. Siivousvälineet sekä -aineet eivät ole asianmukaisia! Kuka hoitaa lapset sinä aikana kun me pesemme pönttöjä?"
Kuka haluaa, että työtekijöiden uupumus, turhautuminen ja itku ovat lähes jokapäiväisiä seuralaisia työpaikalla? Näin kuvaa sama lastenhoitaja työtään, jota samalla kuvaa maailman tärkeimmäksi työksi. Kyllä siinä on lapsen etu ja henkilöstön työhyvinvointi kaukana. Miten tällaisen annetaan tapahtua?
Lapsen etu on kirjattu varhaiskasvatuslakiin ja Suomi on valtiona ratifioinut lapsen oikeuksien sopimuksen vuonna 1991. Varhaiskasvatuslain neljännessä pykälässä säädetään Varhaiskasvatusta suunniteltaessa, järjestettäessä tai tuotettaessa ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. Laki koskee niin yksityisiä kuin julkisia palveluntuottajia.
Suomen tulee yhtenä sopimusvaltiona taata, että lasten huolenpidosta ja suojelusta vastaavat laitokset ja palvelut noudattavat toimivaltaisten viranomaisten antamia määräyksiä, jotka koskevat erityisesti turvallisuutta, terveyttä, henkilökunnan määrää ja soveltuvuutta sekä henkilökunnan riittävää valvontaa. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen esittää lisäresursseja varhaiskasvatuksen valvontaan ja aikoo viedä asian hallituksen lisätalousarvioneuvotteluun. Se on hyvä, mutta ilman sitäkin tulee kuntien hoitaa valvontavastuunsa. Kunnilla on lakiin kirjattu velvollisuus valvoa alueen päiväkoteja ja on velvoitettu puuttumaan laiminlyönteihin ja voi tarvittaessa keskeyttää päiväkodin toiminnan yhteistyössä aluehallintoviraston kanssa.
Kyllä kunnallisissakin päiväkodeissa on ongelmansa lain noudattamisessa ja lapsen edun toteuttamisessa, mutta yksityisten päiväkotien ongelmat ovat ihan omaa luokkaa. Lain noudattamisen pitäisi olla itsestäänselvyys. Lapsen etu on hyvinvoiva henkilöstö, sijaisten ottaminen poissaolevien tilalle, lainmukaiset tai jopa pienemmät ryhmäkoot, koulutettu ja riittävä henkilöstö, kasvatushenkilöstön mahdollisuus keskittyä vain omiin tehtäviinsä sekä varhaiskasvatukselle säädettyjen tavoitteiden saavuttaminen, sujuvat ruoka- ja siivouspalvelut, puhdas ja terveellinen ympäristö. Perusasioita.
Perusopetuslain mukaan voi valtioneuvosto myöntää rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan perusopetuksen järjestämiseen. Opetusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Nyt kannattaisikin miettiä tällaisen pykälän lisäämistä myös varhaiskasvatuslakiin. Voiton tavoittelu ei kuulu varhaiskasvatukseen.