Ikäihmisten toimintakyvyn tukemiseen tarvitaan fysio- ja toimintaterapeutteja

Kuvateksti
kuva: iStock

Osaava, riittävä ja hyvinvoiva henkilöstö on edellytyksenä, jotta vanhuspalvelut toteutuvat laadukkaasti. Vanhuspalveluiden kriisissä hoivakoteihin on vaadittu lisää koulutettuja hoitajia. Näin pitääkin, mutta keskusteluissa on unohdettu, että hoitajien lisäksi hoivakodeissa tarvitaan myös kuntoutusalan ammattilaisia, kuten fysio- ja toimintaterapeutteja vanhusten toimintakyvyn tukemiseksi ja arjen osallisuuden lisäämiseksi.

Nykyisen laatusuosituksen mukaan fysio- ja toimintaterapeutit lasketaan osaksi henkilöstömitoitusta. Se ei aina ole hyvä asia.  Hoitajavajausta on toisinaan korvattu vaatimalla vuorossa olevaa fysioterapeuttia tekemään pelkkiä perushoidollisia toimenpiteitä, kuten aamupesuja ja syöttämisiä.  

Tällainen ei ole järkevää työnjakoa asiakkaiden tarpeiden ja henkilöstön ammatillisen osaamisen kannalta. Terapeuttien osallistuminen pesuihin on hyväksyttävää silloin, kun samalla arvioidaan tai tuetaan asiakkaan toimintakykyä tai ohjataan muuta henkilöstöä. Muuten jatkuvasti toteutettuna perushoidot ovat pois asiakkaiden varsinaisesta kuntoutusajasta.

Terapeutit ovat asiantuntijoita asiakkaan toimintakyvyn arvioinnissa, kuntoutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa, apuvälinearvioinnissa sekä asiakkaan ja hänen omaistensa ohjauksessa. Erityisen tärkeää on satsata riittävästi aikaa hoitajien ohjaamiseen, jotta toimintakyvyn tukeminen toteutuisi läpi kaikkien hoitojen ja ergonomiset toimintatavat olisivat luonnollinen osa työn toteutusta. Monialainen yhteistyö tukee asiakkaan arkea parhaiten.

Oikea-aikaisella kuntoutuksella voidaan edistää toimintakykyä tai hidastaa sen heikkenemistä; asiakkaat pystyvät liikkumaan, syömään, peseytymään ja pukeutumaan pidemmän ajan omatoimisesti tai pienellä avulla. Tämä helpottaa myös hoitohenkilöiden työtä ja heille jää enemmän aikaa eniten apua tarvitseville asiakkaille.

Vanhuspalvelut on nähtävä kokonaisuutena. Ennaltaehkäisevien palveluiden painotus, kotikuntoutus ja arvioivat jaksot on turvattava. Näin voidaan ehkäistä tai siirtää ympärivuorokautisten palvelujen tarvetta eteenpäin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksen mukaan kuntoutushenkilöstön määrä kotihoidossa on lisääntynyt viime vuosina vain vähän. Esimerkiksi fysioterapeuttien määrä on kasvanut kymmenillä ja toimintaterapeuttien muutamalla. Vuonna 2014 fysioterapeutteja oli kotihoidossa noin 50 ja neljä vuotta myöhemmin 135. Luvut eivät ole lähelläkään suunniteltuja tavoitteita ja ne ovat minimaalisia asiakkaiden määrään nähden. Ikäihmisten kotihoitoon ja ympärivuorokautiseen hoitoon tarvitaan ehdottomasti lisää kuntoutushenkilöstöä.

Hoivakotien mitoituskriteerien on taattava riittävän hoitohenkilöstön lisäksi myös erityistyöntekijöiden, kuten fysio- ja toimintaterapeuttien palkkaamisen. Jokainen ikäihminen on hyvän hoidon ja kuntoutuksen arvoinen.