Kuva: iStock

Henkilöstömitoitus lisää vanhustyön vetovoimaa

Viime kevään hoivapalvelukriisi nosti vanhusten hoidon epäkohdat lehtien etusivuille ja eduskuntavaalien puheenaiheeksi. Erilaisia korjaustoimenpiteitä on tehty sen jälkeen. Valvovat viranomaiset ovat puuttuneet työpaikkojen toimintaan. Yritykset ovat luvanneet parantaa hoidon laatua. Vanhuspalvelulakiin on valmisteltu muutoksia. Tästä huolimatta kriisi ei ole ohi. Se näkyy Tehyssä muun muassa jäsenten jatkuvina yhteydenottoina.  

0,7 tehostetun palveluasumisen henkilöstömitoitusta koskeva lakiluonnos valmisteltiin syksyn aikana. Lakiluonnos on tarkoitus viedä eduskunnan käsittelyyn piakkoin.

Vanhuspalvelulain henkilöstömitoitusta koskevat muutokset lisäisivät vanhustyön vetovoimaa. Lainsäädäntö viestisi koulutetulle hoitohenkilöstölle, että sen määrää yksiköissä lisätään. Hoitajat voivat keskittyä hoitamaan asiakkaita, kun heidän aikansa ei mene tukipalvelutehtäviin.

Laki lisäisi hoitohenkilöstön määrää tehostetussa palveluasumisessa. Mitoituksen lähtökohtana olisi laissa edelleen ikäihmisten hoidon ja palvelujen tarve. Hoitoisuus vaikuttaisi edelleen henkilöstön määrään. Myös saattohoidon kehittämiseen on panostettava yksiköissä.  

Lisäksi laki mahdollistaisi koulutetun hoitohenkilöstön keskittymisen perustehtävään eli hoitotyöhön. Heti lain voimaan tullessa 1.8.2020 välilliset tukipalvelutehtävät eli siivous, pyykkihuolto ja ruokahuolto siirrettäisiin avustavalle henkilöstölle. Ammattihenkilöiden tukipalveluihin käyttämää aikaa ei saisi enää laskea mukaan henkilöstömitoitukseen.

Tänä vuonna hallituksen tavoitteena on korjata tilanne yksiköissä, jossa mitoitus on ollut kaikkein huonoin eli alle nykyisen minimimitoituksen (0,5). Siirtymäajan jälkeen (1.4.2023) lähtien kaikissa yksiköissä pitäisi olla vähintään 0,7:n todellinen, toteutunut henkilöstömitoitus. Siirtymäajalla henkilöstömitoituksen on oltava sellainen, että laadukas ja asiakasturvallinen hoito ja huolenpito toteutuu. RAI-mittari otettaisiin käyttöön kaikissa organisaatioissa.