Työturvallisuus on työnantajan vastuulla

Työnantajan pitää arvioida ennakolta

• onko työpaikalla väkivallan uhkaa
• onko väkivallan uhka ilmeinen.

Ilmeisellä väkivallan uhalla tarkoitetaan sitä, että työntekijän todennäköisyys joutua väkivallan kohteeksi työtehtävissään on tavanomaista suurempi.

Työ on järjestettävä niin, että väkivaltatilanteet estetään mahdollisuuksien mukaan ennakolta. Jos tämä ei ole mahdollista, turvallisuuslaitteiden pitää olla asianmukaiset.

Ennaltaehkäisyssä pitää huomioida seuraavat

• Työväkivaltaan tulee aina puuttua, vaikkei sen aiheuttajia voida aina kokonaan poistaa.
• Työnantajan on tunnistettava haitta- ja vaaratekijät.
  • Työturvallisuuslain 10 § edellyttää, että työnantaja selvittää työn vaarat ja arvioi ne.
  • Tunnistetut väkivallan uhkatilanteet on lähtökohtaisesti estettävä ennakolta.
  • Jos tunnistettuja uhkatekijöitä ei voida kokonaan poistaa, niiden merkitys työntekijän turvallisuudelle ja terveydelle on arvioitava. Arvioinnissa selvitetään, mitä toimia pitää tehdä ja missä aikataulussa, että väkivallan uhka voidaan minimoida. 
  • Selvitys ja arviointi on työnantajan lakisääteinen velvollisuus.
• Työnantajan on ryhdyttävä aktiivisiin toimiin, jotta arvioinnissa todettuja väkivaltariskejä voidaan hallita ja vähentää.
• Työnantajan on arvioitava vaarat väkivallan kannalta. Vaarat tulee arvioida työympäristössä, työn järjestelyissä ja työtehtävissä. Lisäksi työnantajan pitää huolehtia perehdytyksestä ja ohjeiden luomisesta.
• Toimenpiteiden tulee olla mahdollisimman konkreettisia. Esimerkkejä:
  • Työnantajan on perehdytettävä ja opastettava työntekijää, jotta hän voi tehdä työnsä turvallisesti, ja opastaa työntekijää toimimaan sekä uhkatilanteiden välttämiseksi että uhkatilanteissa.
  • Hälytyslaitteet on valittava ja sijoitettava niin, että ne ovat vaaratilanteessa helposti työntekijän käytettävissä.
  • Turvajärjestelmien toimivuus on tarkistettava säännöllisesti.

Työpaikoilla on oltava väkivaltatilanteiden varalta selkeät toimintaohjeet ja vastuut. Ohjeissa pitää kuvata uhkatilanteiden hoito aina ensiavusta jälkihoitoon. Ohjeista on käytävä ilmi:

• Miten järjestetään välitön ensiapu uhrille ja miten hänet toimitetaan hoitoon.
• Miten tapaturmailmoitus tehdään.
• Miten tehdään ilmoitus poliisille ja tarvittaessa työsuojeluviranomaiselle.
• Miten jälkihoito on organisoitu.

Työpaikalla on oltava valmius väkivallan tai sen uhan kohteeksi joutuneen työntekijän välittömään auttamiseen ja tilanteen jälkihoitoon. Työnantajan on tuettava työntekijää esim. rikosilmoituksen tekemisessä ja työterveyshuoltoon hakeutumisessa.

Työnantajan tulee ilmoittaa työväkivallasta aiheutuneista vakavista työtapaturmista poliisille ja työsuojeluviranomaiselle

Työnantajan on myös ohjattava työntekijä jälkihoidon pariin. Luontevin jälkihoidon antaja on usein työpaikan työterveyshuolto ja esihenkilö. Hyvä jälkihoito on välttämätöntä työntekijän työkyvyn ja terveyden turvaamiseksi.

On hyvä muistaa, että uhka- tai väkivaltatilanne vaikuttaa sen kohteeksi joutuneen lisäksi koko työyhteisöön. Myös työyhteisö tarvitsee yhteistä keskustelua ja tukea.

Väkivaltatapahtuma tulee aina jälkikäteen käydä tarkasti läpi ja arvioida, onko tarvetta korjata toimintaa.

Työpaikan oma tapaturmatutkinta on hyvä keino tutkia, mitkä syyt johtivat tapaturmaan. Työpaikalla pitää olla malli, kuinka tutkinta tehdään. Siinä tulee olla mm. kuka tutkinnan käynnistää ja kuka siihen osallistuu. Tutkinnan tarkoitus ei ole etsiä syyllistä vaan selvittää, mitä tapahtui ja miten vastaava voidaan estää jatkossa.