Onko minun pakko pitää lomaa?

Jotkut haluaisivat ottaa lomapäivät mieluummin rahana. Vuosilomalain mukainen lomaoikeus on kuitenkin pakottavaa oikeutta, eikä lomaa saa maksaa rahana kuin vain erikseen säädetyissä tilanteissa. Työntekijällä ja työnantajalla on kuitenkin reunaehtojen täyttyessä mahdollisuus sopia lomaoikeuden käytöstä.

Kuvateksti
kuva: iStock

Kesälomakautena 2024 pidetään ne vuosilomapäivät, jotka on ansaittu 1.4.2023 – 31.3.2024 välisenä aikana. Vuosilomalain mukaan ansaituista vuosilomapäivistä 4 viikkoa tulisi sijoittaa kesälomakaudelle 2.5 – 30.9. Tästä ylimenevät lomapäivät (talviloma) tulisi antaa viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä eli seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä.

Julkisella sektorilla työnantajan on sijoitettava vuosilomasta 20 päivää lomakaudelle (kesäloma) tai ainakin vähintään 65 prosenttia ansaitun loman kokonaismäärästä. Työnantajan on annettava 20­ vuosilomapäivää ylittävät päivät talvilomana. 25 – 38 päivän pituisesta lomasta annetaan vähintään viisi vuosilomapäivää talvilomana.

Lomapäiviä kuluu joko viisi tai kuusi päivää viikossa riippuen sovellettavasta työehtosopimuksesta. Lue lisää lomapäivien kulumisesta Tehyn työelämäoppaasta. Työehtosopimuksessa on saatettu myös erikseen sopia siitä, että maanantaista perjantaihin tai lauantaihin kestävän loman jälkeinen lauantai ja sunnuntai ovat vapaapäiviä.

Lomaa ei voi pätkiä miten sattuu

Koska vuosiloman tarkoituksena on, että työntekijällä on mahdollisuus palautua työnteosta, on lomat annettava lähtökohtaisesti yhdenjaksoisena. Työnantaja voi yksipuolisesti jakaa lomia lyhyempiin pätkiin vain poikkeustapauksissa. Tämä edellyttää, että lomien jakaminen (kahden viikon ylittäviltä osin) on työn käynnissä pitämiseksi välttämätöntä. Työehtosopimuksessa on saatettu sopia soveltamisohjeena, että tällainen poikkeuksellinen tarve jakaa lomia, tulisi käydä etukäteen perusteluineen läpi luottamushenkilön ja kunkin työntekijän kanssa.

Joissakin Tehyn työehtosopimuksissa on myös sovittu, että työntekijä saa lomansa pidennettynä, jos hän pitää loman kesälomakauden ulkopuolella.

Mikäli kausiluontoisessa työssä loman antaminen kesälomakaudella aiheuttaa olennaisia vaikeuksia työnantajan toiminnalle, loma voidaan antaa kesälomakauden ulkopuolella saman kalenterivuoden aikana. Tällöin työnantajan tulisi antaa työntekijän kesäloma, esimerkiksi vuoden 2024 kesäloma, kuitenkin viimeistään 31.12.2024 mennessä. 

Lomapäiviä voidaan jakaa ja sijoitella, jos asiasta sovitaan

Lomien osalta voidaan sopia siitä, mille ajanjaksolle lomat sijoitetaan sekä siitä, pidetäänkö lomapäivätyhdessä tai useammassa jaksossa. Sopiminen tarkoittaa, ettei kummallakaan osapuolella ole ehdotonta oikeutta tai velvollisuutta sopia lomista lain ja työehtosopimuksen mukaisesta lähtökohdasta poiketen. Työnantajan on lomia koskevissa yleisissä periaatteissa selvitettävä työntekijöille, miten työpaikalla voidaan sopia lomista ja loman säästämisestä.

Lomapäivien sijoittamista ja jakamista rajoittaa se, että työntekijällä on oltava yhtäjaksoinen vähintään kahden viikon mittainen loma vuosittain.

Osapuolet voivat sopia, että loma sijoitetaan ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua.

Esimerkki: Vuoden 2024 loman osalta tämä ajanjakso tarkoittaisi 2.1.2024 ja 30.4.2025 välistä aikaa. Ajanjaksosta, joka alkaisi ennen tammikuuta 2024, ei voi sopia.

Osapuolet voivat sopia, että kahden viikon ylittävä lomanosan pidetään viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä.

Esimerkki: Vuoden 2024 loman osalta kahden viikon ylittävä loppuosa voidaan sopia pidettäväksi 30.9.2025 mennessä.

Lomapäiviä voidaan sopia pidettäväksi säästövapaana. Lue lisää säästövapaista Tehyn työelämäoppaasta.

Lomaoikeus vanhentuu kahdessa vuodessa

Lomista sopimiset olisi syytä tehdä aina kirjallisesti, koska oikeus lomiin vanhenee kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana loma olisi pitänyt antaa.

Esimerkki: Vuoden 2024 kesälomat vanhentuvat 31.12.2026 mennessä.

Koska vuosiloman pitäminen ei ole vain työntekijän oikeus, vaan myös työnantajan velvollisuus, vuosilomien pitäminen ei saisi riippua ainoastaan työntekijän omasta halusta tai aktiivisuudesta. Työnantajan tulisi huolehtia, että työntekijät pitävät vuosilomansa ja myös huomauttaa työntekijöitä mahdollisista vuosilomien vanhentumisista. Lomaoikeuttaan käyttävä ja työstä palautunut työntekijä on myös työnantajan etu!

Vuosilomiin liittyvissä kysymyksissä tarkasta vuosilomalain  ja työpaikallasi sovellettavan työehtosopimuksensäännökset, selvitä asiaa työpaikkasi luottamushenkilön kanssa tai ota tarvittaessa yhteyttä Tehyn asiointipalveluun