#MeidänKaikkienAsia: Tonneja painava ihminen

Tänä keväänä neuvotellaan sote- ja varhaiskasvatusalan palkkauksesta ja muista työehdoista. Hoitajapulasta on tullut vakava ongelma, joka ei ratkea, ellei alan palkkausta ja työoloja paranneta. Niiden saaminen kuntoon on kaikkien suomalaisten yhteinen asia. #MeidänKaikkienAsia -blogisarjassa Tehyn asiantuntijat kertovat neuvotteluista ja niiden taustoista.

Osa neuvottelutoimintaa on keskustelua rahasta. Ilma on sakeana numeroista: oikeita, vääriä, tarkoituksenhakuisia ja vääristeltyjä.

Työnantajat ovat – tietysti – torjuneet palkansaajien palkankorotusvaatimukset liian kalliina. Siksi työnantajat ovat esittäneet isoja hintalappuja palkankorotuksille.

Sote-liittojen 3,6 %:n ja viiden vuoden pelastusohjelma maksaa 4,8 miljardia euroa - kuulemma. Pelastusohjelman hintalappu koko kuntasektorilla on kuntatyönantajien mukaan 12,8 miljardia euroa. Veronmaksajille ja poliitikoille tulee vähemmästäkin löysät housuun.

Luvut ovat kuitenkin erikoisen ja tarkoituksenhakuisen matematiikan tuloksia. Työnantajien tapa laskea on perin erikoinen. Vain hyvä kotikasvatukseni estää minua sanomasta, että kyse on muunnellusta totuudesta.

Summa muodostuu seuraavasti. Sote-sektorin palkkasumma sivukuluineen on 8,5 mrd. euroa, josta 3,6 % on 306 miljoonaa euroa, seuraavana vuonna summa korotussumma hieman nousee ja viidentenä vuotena vuosikustannus on 353 miljoonaa euroa. Miten ihmeessä sadoista miljoonista päästään miljardeihin.

Temppu on yksinkertainen. Lasketaan kaikki korotukset yhteen. Siis ensimmäisenä vuotena reilut 300 miljoonaa euroa, toisena kaksi reilun kolmensadan miljoonan euron pottia. Viidentenä vuotena yli 300 miljoonan osasia on jo viisi kappaletta. Viiden vuoden aikana yli 300 miljoonan potteja lasketaan yhteen 15 kappaletta. Kuin taikuri KT loihtii hatustaan kaniinin: kustannus on 4,8 miljardia euroa. Sitten tehdään toinen temppu: sote-liittojen vaatimus tulee maksuun koko kuntakentällä, joten kustannus onkin 12,8 miljardia.

Taskulaskimessa on tuoreet patterit: kerto- ja prosenttilaskusta KT saa tentissä täyden kympin. Ala-arvoinen tulee sen sijaan siitä, että tällainen tapa laskea on harhauttava. Taloudellisia muutoksia tarkastellaan yleensä vuosimuutoksina.

Tehy ei harrasta woodoo-matematiikkaa, mutta nyt vain vertailun vuoksi vilkaisu tulopuolelle KT-laskukaavalla. Tällöin kuntien verotulojen kasvu on noin 15 miljardia euroa, jos verotulojen kasvu jatkaa edellisen viiden vuoden trendiä. Elon laskuopin mukaan 15 miljardia on hieman enemmän kuin 4,8 miljardia.

Myös valtiovarainministeriö osallistui informaatiosotaan. Lukuisissa lehdissä levisi tieto, että VM:n laskelmien mukaan sote-liittojen vaatimus johtaa julkisen sektorin alijäämän kasvamiseen viidessä vuodessa 7,5 miljardilla eurolla. Virhe korjattiin nopeasti. Korjattu arvio on 3,7 miljardia euroa. No, virheitä sattuu.

Tämäkin luku on erittäin suurella todennäköisyydellä kyseenalainen. Siinä lienee käytetty sopivalla tavalla taloustieteilijöille tuttua ceteris paribus (muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina) -oletusta. Laskelman tarkistaminen on mahdotonta, koska laskuperusteita ei ole kerrottu.

Hämmentävää on ollut havaita, miten kritiikittä työnantajien ja ministeriön lukuja mediassa toistetaan. Uppoaa kuin kuuma veitsi voihin.

Lapsena matematiikan tunneilla opin nyrkkisäännön: kun saat tuloksen mieti, voiko vastaus olla uskottava. Jos tehtävänä on laskea ihmisen painoa ja tulokseksi tulee 80 tonnia, tarkista laskelma. Tämä on loistava opetus, sillä on edelleen käyttöä päivittäin.

Numeroilla voidaan miekkailla, vaikka kuinka paljon. Harhaiset numerot hidastavat työmarkkinaratkaisun aikaansaamista. Siinä häviävät kaikki: työnantajat, yhteiskunta ja palkansaajat. Vain oikeat numerot voivat olla ratkaisun perusteena. Pettävälle maalle rakentuu sortuvia taloja.  

Seuraa neuvottelukierrosta www.tehy.fi/neuvottelukierros   

Suosittelemme sinulle

Tehy-lehti
29.11.2022
Tehy-lehti
29.11.2022