Pula koulutetusta hoitohenkilöstöstä on vakava. Julkisen alan eläkevakuuttaja Kevan tuoreen työvoimaennusteen mukaan maassamme tarvittaisiin 16 600 sairaanhoitajaa ja 8 800 lähihoitajaa lisää.
Työ- ja elinkeinoministeriön alkuvuodesta julkaiseman Työvoimatiekartat -hankkeen loppuraportin mukaan työvoimapula-ammattien kärkijoukosta löytyvät lähihoitajat ja sairaanhoitajat. Raportin mukaan lähi- ja sairaanhoitajapula on alkanut pahentumaan jo vuodesta 2016 lähtien ja työvoiman kysyntä on kasvanut valtavasti kahden viimeisen vuoden aikana.
Työvoimapula ei ole helpottamassa. Pelkästään ikäihmisten palveluihin tarvitsemme merkittävästi lisää henkilöstöä väestön ikääntymisen vuoksi seuraavien vuosien aikana.
Hoitajapulan ratkaisemiseksi tarvitaan seuraavalla hallituskaudella monia yhtäaikaisia ja johdonmukaisia toimenpiteitä. Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaamisen tiekartasta (2022–2027) löytyy useita esimerkkejä toimista, joilla voidaan parantaa alan ja työn veto- ja pitovoimaa. Tiekartan visio ”Hyvinvoiva ja osaava ammattilainen oikeassa paikassa, oikealla osaamisella” on hyvä lähtökohta hoitajien riittävyyden turvaamiselle.
Jos kansanedustajaehdokkaana pohdit, miten hoitajapula olisi mahdollista ratkaista, niin tässä nostamme esille kolme kokonaisuutta, jotka vaativat Tehyn näkemyksen mukaan pikaisia ja päättäväisiä toimia.
Palkkausta ja työoloja on merkittävästi parannettava sote-alalla ja varhaiskasvatuksessa
Palkkaus on tärkeä osa hyvän työn edellytyksiä ja se on laitettava kuntoon. Palkkauksen ja työolosuhteiden parantaminen edellyttää valtion rahoituksen lisäämistä.
Hyviin työolosuhteisiin kuuluu riittävä henkilöstön määrä, jotta ammattihenkilöt voivat tehdä työnsä laadukkaasti, turvallisesti ja eettisesti kestävällä tavalla. Henkilöstörakenteen tulee painottua ammattihenkilöihin, jotta palvelujen laatu ja turvallisuus voidaan taata.
Hoitotyön johtajia tarvitaan nykyistä enemmän ja heidän asemastaan tulee säätää laissa.
Henkilöstön hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen tarvitaan siis vahvoja panostuksia. Hyvän työn edellytysten -ohjelmalla (2022–2025) voidaan osaltaan vahvistaa sote-alan veto- ja pitovoimaa seuraavien vuosien aikana.
Työnjaon järkevää uudistamista on jatkettava
Hoitajapulaa ja hoitajien työkuormitusta helpottaa se, että avustavat ja tukipalvelutehtävät siirretään pois koulutetulta hoitohenkilöstöltä. Työnjakoa tulee kehittää siten, että työtehtävät muodostavat asiakkaiden ja potilaiden palvelujen kannalta järkeviä kokonaisuuksia ja potilasturvallisuus ei vaarannu. Sosiaali- ja terveysalan työvoiman koulutustasosta eikä kelpoisuuksista saa tinkiä.
Ikäihmisten ympärivuorokautisessa palveluasumisessa välittömän ja välillisen asiakastyön erottamisesta säädettiin vanhuspalvelulaissa vuonna 2020. Tämä on ollut tärkeä uudistus koulutetun hoitohenkilöstön työn suuntaamisessa heidän tutkintoaan vastaavaan työhön näissä palveluissa.
Työnjaon uudistamista myös ammattihenkilöiden välillä on jatkettava. Osaamisen kehittäminen ja työnjaon tuomat urapolut tuovat mielekkyyttä ammattihenkilöiden työhön ja lisäävät alan veto- ja pitovoimaa.
Tarvitsemme lisää rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavia sairaanhoitajia ja fysioterapeuttien suoravastaanottoja. Nämä olivat vain joitakin esimerkkejä siitä, miten työnjakoa voidaan kehittää ammattihenkilöiden välillä.
Ammattihenkilölainsäädännön kokonaisuudistus seuraavalla hallituskaudella on välttämätön, kuten STM:n nosti esille helmikuussa julkaistussa virkapuheenvuorossaan seuraavaa hallitusohjelmaa koskien. Tämän lainsäädäntöuudistuksen yhteydessä on tarkasteltava myös työnjaon kehittämistä.
Työperäistä maahanmuuttoa helpotettava sote-alalle
Työperusteinen maahanmuutto ei yksinään ratkaise hoitajapulaa, mutta siitä on apua pulan helpottamiseksi. Työllisistä sairaanhoitajista ulkomaalaistaustaisten osuus on tällä hetkellä vain 3 %.
Valtiotalouden tarkastusviraston joulukuussa 2022 julkaiseman raportin mukaan toimenpiteet työperusteisen maahanmuuton edistämiseksi sote-alalle ovat olleet tähän mennessä vähäisiä.
Pätevöitymispolku puuttuu edelleen EU- ja ETA-alueen ulkopuolella sairaanhoitajakoulutuksen suorittaneille. Se johtaa siihen, että nämä sairaanhoitajat tulevat Suomeen työhön hoiva-avustajiksi tai opiskelevat oppisopimusopiskelijoina lähihoitajiksi. Tutkintojen tunnustamisen polku on nyt saatava kuntoon.
Tehyn mukaan työperäisessä maahanmuutossa on noudatettava eettisiä pelisääntöjä ja kielikoulutuksen on panostettava. Kotoutumista on edistettävä perheenyhdistämistä helpottamalla.
Hyvä tuleva kansanedustaja – tässä sinulle selkeitä ja konkreettisia esimerkkejä miten voisit torjua hoitajapulaa!
Eduskuntavaalien blogisarjamme teemana on muutosvoima. Käsittelemme sosiaali- ja terveysalan tulevaisuutta ja asioita, joihin kansanedustajat voivat vaikuttaa tulevalla vaalikaudella.