kuva: iStock

Kivetkin on käännettävä, jotta kotihoitoon saadaan tarpeeksi hoitajia

Kotihoidossa on ollut pulaa lähihoitajista ja sairaanhoitajista jo vuosien ajan. Myös kuntoutuksen henkilöstöä, kuten fysio- ja toimintaterapeutteja, on liian vähän. Tarvitaan tiukempaa lainsäädäntöä ja valtion rahoitusta, jotta kotihoitoon saadaan lisää osaavia ammattihenkilöitä.

Vakituinen henkilöstö joustaa, ja osa joutuu tekemään sijaisten puutteen vuoksi tuplavuoroja. Pelkästään isojen kaupunkien vanhuspalveluissa olisi töitä yli 500 kesäsijaiselle, jos vain tekijöitä löytyisi Yle-uutisten keräämien tietojen mukaan.  

Työ kotihoidossa koetaan kuormittavaksi ja vastuulliseksi. Kotihoidon henkilöstö kuormittuu enemmän kuin ympärivuorokautisen hoivan henkilöstö Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan. Korona-aika on lisännyt työn raskautta. Osalla asiakkaista toimintakyky on huonontunut ja avuntarve lisääntynyt eristäytymisen ja liikkumattomuuden vuoksi. Osa kotihoidon asiakkaista kokee, että hoitajilla ei ole heille riittävästi aikaa.  

Vanhuspalvelulakia ja sosiaalihuoltolakia ollaan nyt uudistamassa. Muutosehdotukset on sosiaali- ja terveysministeriöstä lähetetty kesäajaksi laajalle lausuntokierrokselle. Tehyltäkin on pyydetty lausuntoa.   

Ehdotetut lainsäädännön muutokset koskevat kotiin annettavia palveluja ja asumispalveluja. Lakiin  ehdotetaan säädöksiä, joilla turvattaisiin kotihoidon henkilöstön riittävyyttä. Jatkossa lainsäädännössä edellytetään, että työvoiman vajaukseen kotihoidossa olisi reagoitava välittömästi. 

Tehostettuun palveluasumiseen on säädetty henkilöstömitoitus 0,7. Kotihoitoon ei ole tulossa samanlaista numeerista mitoitusta, koska se ei ole mahdollista työn luonteen vuoksi. Lakiin täytyy nyt muulla tavalla kirjata velvoittavat säädökset henkilöstön riittävästä määrästä kotihoidossa, joita kuntien ja tulevien hyvinvointialuiden on pakko noudattaa. Muuten pelkona on se, että kotihoidon henkilöstöä siirtyy työhön tehostettuun palveluasumiseen. Kotihoitoa ei voi jättää sen varaan, että koulutettu henkilöstö venyy ja joustaa loputtomiin. 

Vastuuta kotihoidon henkilöstön riittävyydestä ei voida laissa vierittää yksin kotihoidossa työskenteleville hoitotyön johtajille ja esihenkilöille. Tyhjästä ei voi nyhjäistä työntekijöitä.  

Nyt tarvitaan yhteiskunnan panostusta. Kotihoidon henkilöstömäärän lisäämiseen on varattava riittävä valtion rahoitus. Nyt on viimeinen hetki laittaa työolot ja palkka kuntoon. Jaksamiseen ja työhyvinvointiin on panostettava, jotta kotihoidon vetovoima lisääntyy. Koulutustasoa ei voi laskea kotihoidossa. 

Nykyinen hoitajavaje kotihoidossa on ratkaistava nopeasti. Henkilöstöä tarvitaan lisää myös työntekijöiden eläköitymisen vuoksi ja väestön ikääntymisen aiheuttaman palvelujen kasvun tarpeen vuoksi. Myös yöaikaiseen kotihoitoon tarvitaan lisähenkilöstöä. Kunnissa on jo nyt varauduttava tähän.  

Lainsäädäntöuudistuksen on suunniteltu tulevan voimaan 1.1.2023.