Vanhusten hyvä hoito vaatii paljon asiantuntemusta

Tilanne on siis huomattavasti parantunut aiempaan verrattuna. Monet poliitikot, mukaan lukien peruspalveluministeri Susanna Huovinen, kiirehtivät tulosten julkistamisen jälkeen lain täsmentämistä ja 0,5 hoitajan vähimmäismitoituksen kirjaamista lakiin.

Toivon, että hallitus ja eduskunta ovat nyt valppaina ja tietoisia siitä, mistä oikeastaan on kyse, kun puhutaan riittävästä hoitajien määrästä vanhustenhoidossa. Mitä siis pitäisi ottaa huomioon laskettaessa hoitajien määrää?

Suomessa on käytössä hoitaja-potilas-henkilöstömitoitusluku, joka ei ota huomioon kuinka vaadittavia hoidettavia potilaat ovat eikä ko. luku ota huomioon henkilöstön koulutustasoa.

Henkilöstömitoitusluku ei siis huomioi esimerkiksi potilaiden vaihtuvuutta, akuutteja lääketieteellisiä ongelmia tai esimerkiksi saattohoitopotilaiden määrää.

Lisäksi monessa maassa, kuten USA:ssa, henkilöstömitoitus lasketaan välittömästi hoitotyöhön käytettyjen tuntien perusteella. On myös hyvin ongelmallista, että eri sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa henkilöstömitoitus lasketaan monella eri tavalla.

Kaiken kaikkiaan arvioitaessa henkilöstömitoitusta olisi maahamme saatava yhteneväiset kriteerit, jossa otetaan huomioon hoitajien määrän lisäksi potilaiden kunto, henkilöstön koulutustaso ja osaaminen sekä todellinen työaika, joka käytetään potilaiden hoitamiseen. 

Suomessakin aiotaan ottaa käyttöön malli, jossa henkilöstömitoitus lasketaan vanhustenhoitoon käytettyjen työtuntien perusteella. Tämä on jo askel parempaan suuntaan. Ennen kaikkea jos maahamme saadaan yhteneväiset kriteerit henkilöstömitoitukseen, saataisiin jatkossa myös vertailukelpoista tietoa vanhustenhoidon laadun jatkoarvioimiseen.

Päättäjien ei pidä kuvitella, että jos nyt lakia täsmennetään yksipuolisesti tuolla 0,5 hoitajan vähimmäismitoituksella, saadaan ratkaisevasti parannettua vanhustenhoitoa. Päinvastoin, pelkkä yhteen lukuun tuijottaminen voi johtaa tilanteeseen, jossa hoitajia on liian vähän ja henkilöstön osaaminen ei vastaa hoidon tarvetta. On erittäin tärkeää, että päättäjät kuuntelevat asiantuntijoiden näkemyksiä vanhustenhoidosta, jotta saadaan aidosti parannuksia aikaan.

(Kirjoitus julkaistu 9.12. Demokraatti-lehdessä.)

Kommentit

Käyttäjän Tehy kuva

Heli 7.1.2015

Hyvä henkilöstömitoitus ei takaa hyvää hoidon laatua, jos henkilöstön osaaminen ei ole tehtävän edellyttämällä tasolla! Ja vaikka osaaminenkin olisi ok, niin sekään ei takaa hyvää laatua mikäli henkilöstön ASENNE hoidettaviaan kohtaan ei ole kohdillaan. Olen nähnyt miten terveydenhuollon ammattilaiset kohtelevat huonosti vanhuksia aiheuttaen hoidettavilleen lisäkärsimystä. Olen myös nähnyt kuinka oikealla, hoidettavaa kunnioittavalla asenteella työskentelevä hoiva-avustaja tekee asiakkaan näkökulmasta katsottuna laadukasta hoivatyötä. Terveydenhuoltoalan koulutusohjelmissa tulee korostaa asenteen merkitystä kaikissa asiakas-, asukas- ja potilaskohtaamisissa. Käytännön työ on myös osoittanut, että muistisairauksiin liittyvä osaaminen tulee olla jokaisella ammattilaisella hallussa, koska jo tänä päivänä ja tulevaisuudessa yhä enemmän kohtaamme eri asteisia muistiongelmaisia henkilöitä tunnistamatta alkavaa tai jo pidemmällekin kehittynyttä muistisairautta.