Sote-sopimuksen jarruttaminen ei ole kenenkään etu

Kunta-alan sopimusneuvotteluissa jumittaa sote-alan oma sopimus, jonka periaatteet sovittiin jo edellisellä kierroksella. Se koskisi kaikkia sote-alan työntekijöitä järjestäytymisestä riippumatta. Alakohtainen sopimus on järkevin tapa ratkoa alan erityiskysymyksiä. Tehdään se yhdessä, kirjoittavat puheenjohtajat Millariikka Rytkönen ja Silja Paavola yhteisessä blogitekstissään.

Kuvateksti
Kuva: iStock

Kunta-alan työehtosopimusta on neuvoteltu tammikuusta lähtien. Neuvottelupöydässä jumittavin asia vaikuttaa olevan sote-sopimus, jota Tehy ja SuPer tavoittelevat sote-alan työntekijöille. Median perusteella näyttää nyt siltä, että hoitajajärjestön sote-sopimustavoitteesta tarvitaan lisätietoa. Yritämme avata asiaa tässä blogikirjoituksessa.

Sote-alan työehtosopimus mahdollistaisi sote-alan työajoista ja palkkauksesta sopimisen alan erityistarpeet huomioiden. Tämä on tulevaisuuden kannalta tärkeää, koska sote-alan vetovoima on hiipunut ja alan ongelmat ovat viimeistään koronan myötä tulleet ihan jokaisen tietoon.  

Sote-sopimus vastaisi sote-alan henkilöstön kannalta aivan samaa kuin OVTES opettajille ja lääkärisopimus lääkäreille. Toisin sanoen antaisi mahdollisuuden sopia puhtaasti kyseisen alan työehdoista ilman, että samalla täytyisi miettiä, soveltuuko kukin säännös myös esim. maatalouslomittajiin, kirjastonhoitajiin ja nuorisotyöntekijöihin. Tämä todellisuus vallitsee nyt KVTES:n piirissä, kun työehdoista neuvotellaan. Nykyjärjestelmä on jäykkä. Liian monta täysin erilaista ammattiryhmää ja alaa neuvottelee samassa pöydässä omista työehdoistaan, josta seuraa, että alakohtaisia ongelmia ei vain pystytä ratkomaan riittävän tehokkaasti. Sote-alan vuosia jatkuneet ongelmat ja heikkenevä vetovoima ovat konkreettinen esimerkki tästä. Siksi hoitajajärjestöt haluavat sote-sopimuksen.

Sote-sopimusta alettiin valmistella jo vuoden 2018 neuvottelukierroksella. Tuolloin sovittiin jo edustuksista neuvottelupöydässä ja liitot aloittivat määrätietoisesti työn yhdessä KT:n kanssa. Valmistelu kuitenkin katkaistiin KT:n, Jukon ja JAUn toimesta kevättalvella 2019, kun Sipilän hallituksen sote-uudistus kaatui. Tämä oli harmillista, koska sote-sopimuksen tarve oli jo tuolloin ilmeinen.

Nyt olemme tuoneet sote-sopimusta koskevan konkreettisen esityksemme kirjallisena neuvottelupöytään 24.3.2020. Viimeistään tuolloin kaikkien osapuolten tietoon on tullut, että Tehyn ja SuPerin ajama sote-sopimus koskee koko sote-henkilöstöä, joka tällä hetkellä kuuluu KVTES:n liitteiden 3 ja 4 piiriin. Myös liitteen 18 määräykset tulisivat esityksen mukaan uudessa sopimuksessa sovellettavaksi.

Sote-sopimus ei ole ainoastaan Tehyn ja SuPerin jäsenille tarkoitettu sopimus. Se on sopimus, joka kattaisi sote-alan työntekijät järjestäytymisestä riippumatta – myös järjestäytymättömät. Soveltamisalan henkilöstöstä yli 80% kuuluu Tehyyn ja SuPeriin. Lisäksi tätä henkilöstöä kuuluu pieni osa myös Jukoon ja JAUhun. 

Edellä mainitussa esityksessä olemmekin lähteneet siitä, että kullakin kunta-alan pääsopijajärjestöllä olisi sote-sopimuksessa edustamansa henkilöstömäärän mukainen edustus neuvottelupöydässä. Olemme siis esittäneet Jukolle ja JAUlle jopa heidän tosiasiallista edustavuuttaan isompaa paikkamäärää, jotta esimerkiksi JAUn molemmat jäsenliitot sekä JHL että Jyty saisivat paikan neuvottelupöydästä. Varsin reilu ajatus, jotta pääsisimme tässä tärkeässä asiassa eteenpäin. 

Sote-sopimuksessa on viime kädessä kyse koko sote-alan tulevaisuudesta, alan työolojen ja vetovoiman parantamisesta. Siitä, riittääkö meillä jatkossakin osaavaa henkilöstöä hoitamaan suomalaisia. Tämän luulisi olevan kaikkien etu.

Millariikka Rytkönen
puheenjohtaja, Tehy

Silja Paavola
puheenjohtaja, SuPer