Päivähoidon ryhmäkokoja ei voi kasvattaa

Päivähoidon työntekijät ovat tunnetusti kovilla. Ryhmäkoosta on keskusteltu vuosia. Sijaisia ei palkata tarpeeksi. Päiväkoti on auki enemmän kuin kahdeksan tuntia, sillä lapsen hoitopäivä on usein enemmän kuin kahdeksan tuntia. Lapset ovat koko ajan paikalla, mutta aamusta ja iltapäivästä työvuorosyistä johtuen eivät kaikki lapsia hoitavat henkilöt ole paikalla. Näin syntyy tilapäisiä poikkeamia päivittäin.

Ylipäätään henkilökunnan aikaa menee tehtäviin, jotka vievät aikaa lasten kanssa olemiselta, esimerkiksi erilaiset palaverit eri yhteistyötahojen kanssa, kirjalliset työt, vaatehuolto jne.

Onkin ihmeellistä, että juuri hyväksytyssä hallitusohjelmassa esitetään, että päiväkotien ryhmäkokoja kasvatetaan. Yhden kasvattajan vastuulla kahdeksan yli kolmevuotiasta lasta, kun aiemmin yläraja oli seitsemän. Ihanteellinen ryhmäkoko olisi alle kuusi lasta. Ylisuuret ryhmäkoot kostautuvat lasten oirehtimisena ja henkilökunnan sairauspoissaoloina. Sitä paitsi ryhmäkokokatto saatiin vihdoin pitkän vääntämisen tuloksena lakiin, joka astuu voimaan 1.8.2015.

Hallitusohjelman heikennykset eivät jää tähän. Ammatilliseen koulutukseen kohdistuvat leikkaukset heikentävät osaamista ja ammattitaitoa myös varhaiskasvatuksen osalta. Jo nyt on ammattilaisilta saatu palautetta, jonka mukaan työelämään vaadittavaa osaamista ei aina saada koulutuksen kautta. Kaksivuotisen koulutuksen jälkeen peruskoulupohjalta valmistuneet ovat melkoisen nuoria vastuulliseen ja vaativaan työhön.

Nämä säästötoimenpiteet muistuttavat 90-luvun lama-ajan säästöjä. Seurauksetkin ovat tunnetut. Vääränlainen säästäminen johti moninkertaisesti kalliimpiin kustannuksiin.

Suomen Lastenhoitoalan Liitto SLaL ry on koulutettujen lastenhoitoalan ammattilaisten yhteinen järjestö ja Tehyn yhteistyöjäsenjärjestö. www.slal.fi. Kuva:Pixmac