Epidemioiden aikana on pidettävä huolta ennaltaehkäisevästä terveydenhuollosta, esimerkiksi kuntoutuksesta, jotta ongelmat eivät pääse kasaantumaan ja tuomaan lisäkustannuksia terveydenhuoltoon. Kuva: Harri Nurminen

Koronankin aikana panostettava ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon

Suomessa on useita kansanterveydellisiä haasteita, joista aiheutuu sosiaalisia, terveydellisiä ja yhteisöllisiä huolia. Pitkälle edenneiden tilanteiden hoito on usein palvelutarpeeltaan kannalta raskasta ja kansantalouden näkökulmasta tarkasteltuna kallista. 

Ennaltaehkäisevillä palveluilla ja varhaisella puuttumisella pyritään vaikuttamaan asioiden kehityskulkuihin ajoissa. Näin saavutetaan pitkällä aikavälillä parhaimmat terveys- ja taloushyödyt, koska huono kehityskulku saadaan hidastettua tai jopa pysäytettyä. Tämä on kansanterveydellisesti ja -taloudellisesti tarkasteltuna yhteiskunnalle merkittävä säästö. 

Ensimmäinen korona-aalto oli yllättävä Suomelle. Koska tauti oli vieras ja tieto sen käyttäytymisestä perustui ulkomailta saatuihin tietoihin, ei tiedetty minkä tasoinen varautuminen on tarpeen. Varautuminen oli kuitenkin nopeaa ja ennakoivaa. Monessa kuntatyön alaisessa terveydenhuollon yksikössä kiireetön hoito, ennaltaehkäisevät ja kuntouttavat toiminnot sekä suunterveydenhuolto supistettiin minimiin ja henkilöstö siirrettiin työskentelemään sairaanhoitoa turvaaviin työtehtäviin.  

Monelle työntekijälle siirto oli stressaava kokemus. Aiemmasta sairaanhoidon kokemuksesta oli kulunut jo pitkä tovi tai välttämättä työntekijällä ei ollut työkentästä kokemusta lainkaan. Monella kokemus herätti ajatuksia irtisanoutumisesta tai alan vaihdosta, joita ei kuitenkaan voinut tehdä poikkeuslainsäädännön vuoksi. 

Samaan aikaan kun terveydenhuollossa työskentelevät henkilöt siirrettiin pikakouluttamalla tai jopa täysin ilman perehdytystä yhteiskunnan toimivuutta turvaaviin uusiin työtehtäviin, muu kansakunta siirrettiin pikavauhtia etätöihin ja heitä suojeltiin kaikin mahdollisin keinoin altistumasta virukselle. Etätöihin siirrettyjen tuntemukset ja puheet etätyön rankkuudesta, kuulostivat monen sote-alan ammattilaisen korvaan tahdittomilta. 

Ensimmäinen korona-aalto opetti meille paljon. Jo syvimmän epidemian aikana Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja sosiaali- ja terveysministeriö ottivat kantaa kiireettömän hoidon ja ennaltaehkäisyn puolesta. Niitä ei saa ajaa alas vaikeallakaan hetkellä. Toimintojen alasajo, seulontatutkimusten, tapaamis- ja tutkimusaikojen siirtely, vuosi- ja seurantakontrollien väliin jättäminen kasvattavat hoitovelkaa ja hoitojonoja. Mitä pidemmälle yksilön tai perheen tilanne pääsee etenemään, sen raskaammin se koettelee palvelujärjestelmää, kun hoidon ja avun tarve lopulta havaitaan.