Anne pääsi opintomatkallaan todistamaan työoloja, jollaiset Suomessakin vallitsivat arviolta sata vuotta sitten.

Järjestöasiantuntija Intiassa – saasteita, käärmeen puremia ja lapsityövoimaa

Olen opintovapaalla Tehyn järjestöasiantuntijan työtehtävistä, koska opiskelen Jyväskylän yliopistossa kansalaistoiminnan maisteriohjelmassa. Opintovapaani aikana olen halunnut ottaa mahdollisimman paljon selvää kansalaistoiminnan eri mahdollisuuksista ja ulottuvuuksista. SASKin opintomatka Intiaan tarjosi minulle kehittyvän maan tulokulman kansalaistoiminnan tutkimukseen.

Alkuvuodesta 2017 näin, että Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK käynnisti haun omakustanteiselle opintomatkalle Intiaan. Laitoin hakemuksen vetämään, koska solidaarisuuskysymykset ja ammattiyhdistysliikkeen globaalit toimintatavat kiinnostavat minua suuresti. Olen käynyt vuosia sitten SASKin Kunnon työn lähettiläs -koulutuksen, josta sain hyvät perustiedot kehittyvien maiden työelämästä ja työolosuhteista. Olen tätä tietoa hyödyntänyt niin työssäni kuin sen ulkopuolellakin. SASKin toiminnassa minua erityisesti ilahduttaa sen ammattiliitto- ja keskusjärjestörajat ylittävä toiminta. Vastaavaa toimijaa ei taida suomalaiselta ammattiliittokentältä löytyä.

Intia kohdemaana oli minulle täysin uusi tuttavuus. En koskaan ajatellut matkustavani Intiaan, mutta opintomatkan puitteissa kohdemaa tuntui varsin mielenkiintoiselta. Laitoin hakemuksen vetämään ja ihmeekseni tulin valituksi mukaan tähän 15 hengen opintomatkadelegaatioon. Delegaation jäsenet koostuivat ammattiliittojen jäsenistä. Joukossa oli niin luottamusmiehiä, ammattiliittojen työntekijöitä kuin ihan perusjäseniäkin. Kaikkia yhdisti kiinnostus ammattiyhdistysliikkeen globaaleja kysymyksiä kohtaan.

Intia – saasteita joka lähtöön

Lähellä lähtöpäivää Intian ilmansaastetilanne ylitti uutiskynnyksen myös täällä kotimaassa. Uutisten mukaan Delhin ilmatila on sakeanaan saasteista ja ilman hengittäminen vastaa 50 tupakan polttamista päivässä. Tämä ei mitenkään nostanut matkalle lähdön mielialaa. Kävelin ensimmäisenä rautakauppaan ostamaan hengityssuojaimia ja toiseksi apteekkiin hakemaan käsidesiä ja maitohappobakteereita ja ripulilääkkeitä. Lähes jokainen kenen kanssa matkasta juttelin, varoitti vatsatautiriskistä. 

Ilmansaateisiin liittyvät uutiset pitivät täysin paikkansa. Koneen tullessa Delhin ilmatilaan, kitkerä palaneen haju tuntui koneessa sisällä asti. Laskeutuvan koneen ikkunasta ei nähnyt mitään, koska koko kaupunki oli savusumun peitossa. Saastetason pystyi näkemään, haistamaan ja maistamaan. Kurkkua karhensi ja silmiä kirveli. Delhin yllä vallitsi ilmalukko, joka piti saasteet kaupungissa. Ilmansaasteet muodostuvat pakokaasuista, kivihiilen ja roskien polttamisesta muodostuneesta savusta, maaseuduilla tapahtuvan peltopohjan polttamisesta jne. Koska saastepitoisuudet olivat niin korkeita, rakennustyöt oli keskeytetty ja koulut suljettu. Kansalaiset odottivat päättäjiltä selkeitä toimenpiteitä saasteongelman ratkaisemiseksi ja sitä, että tuuli tulisi ja veisi saasteet kaupungista muiden murheeksi.

Lähes jokainen meitä palvellut työntekijä yski ärsytysyskää. Keuhkosyöpä Intiassa johtuu pääasiallisesti ilmansaasteista, ei tupakasta. Saasteongelmalla on merkittäviä terveysvaikutuksia ihmisten arkeen. Hengitysilma, ruoka ja vesi ovat järjestelmällisesti saastuneita. Yleistä kattavaa jätehuoltoa ei Delhissä ole ole. Vesijohtoverkostot ja viemäröinti toimivat paremmilla alueilla, mutta köyhien olojen ihmiset tekevät tarpeensa kadulle ja peseytyvät saastuneessa vedessä. Avoviemärit kuljettavat likavesiä kaupungista lähellä virtaavaan jokeen. Ilmansaasteiden ja muiden altisteiden lisäksi, bakteeri- ja virusperäiset tartunnat ovat ihmisten arjessa jatkuvasti läsnä. Tulin usein pohtineeksi, että täällä jos missä olisi suomalaiselle vientiteknologialle ja kiertotalouden mahdollisuuksille potentiaalia ja työsarkaa niin ilman puhdistuksen, yleisen infran, kuin jätteenkäsittelynkin saralla.

Ilman pienhiukkasten raja-arvot ylittyivät moninkertaisesti

Intian saastetilanne

Avoviemäri virtaa Delhissä ruoanlaittokojujen vieressä

Lehmät laiduntavat Delhin kaduilla

Tutustumista maan työoloihin

Matkan aikana tutustuimme kivilouhoksen ja tiilitehtaiden työntekijöiden työn arkeen. Tiilitehtaiden työntekijät ovat pääsääntöisesti maan sisäisiä siirtolaisia, jotka tulevat tehtaille töihin yleensä hyvin pitkän matkan takaa. Eri maakunnista tuleville maksetaan eri tavalla ja työntekijöiden liikkumista säännöstellään. Jos työntekijä haluaisi lähteä kesken työkauden pois, hänet saatetaan hakea väkipakolla takaisin. Työntekijät asuvat työpaikallaan tiilistä kyhäämissään suojissa 6-7kk, jonka jälkeen he palaavat omalle kotiseudulleen talvikauden ajaksi. Tiilitehtaan työntekijälle maksetaan 440INR (6,38€), jokaisesta tuhannesta valmistuneesta tiilestä. Tiilen valmistus on kollektiivinen prosessi, jossa jokainen työvaihe on ratkaisevassa roolissa työntekijöiden palkanmaksun kannalta. Naistyöntekijän tulee saapua ja työskennellä aina miehen seurassa. Naiselle maksetaan miestä vähemmän palkkaa. Jos nainen ei ole naimisissa työparinsa kanssa, hänelle maksetaan vielä vähemmän palkkaa.

Ensimmäisenä silmiini pistivät työpaikkojen työterveyden ja työturvallisuuden ongelmat. Minkäänlaisia suojaimia ei työntekijöillä juuri näkynyt. Ilma oli sakeanaan kivipölystä. Kiven ja tiilien työstön parissa työskentelevät työntekijät kuolevatkin pääsääntöisesti kivipölykeuhkoon eli silikoosiin. Myös työtapaturmat, haavat, palovammat, putoaminen savupiippuun ja käärmeen puremat ovat hyvin tavallisia näillä työpaikoilla.

Kysyimme tehtaan omistajalta suojainten käytöstä ja hän vain hymähti kysymyksellemme. Työntekijät pureskelevat iltaisin lääkettä, joka  vähentää yskimistä ja puhdistaa näin ollen myös elimistöä päivän pölyistä. Niin varmaan. Epäilen, että “lääke” on jotain hieman keskushermostoa lamaavaa ainetta, joka hillitsee yskänärsytystä. Kun yskää ei ole, niin ongelmaa ei ole. Aika karua.. Silikoosi ei ole alueella vain työntekijöiden ongelma. Työpaikoilta ylijäämäksi jäänyt pölyävä kiviaines käytetään mm. katujen ja teiden rakentamiseen, jolloin kivipölylle altistuvat kokonaiset kyläyhteisöt.

Intiassa eläkeikä kunnallisella puolella on 62 vuotta, mutta käytännössä kukaan ei eläkeikää saavuta. Silikoosiin sairastuneen perheelle maksetaan 100 000 INR (n.1450 €) korvaus, kun sairastuminen silikoosiin on todettu. Lisäksi perhe saa 300 000 INR korvauksen, kun työntekijä kuolee kivipölykeuhkon seurauksena. Työnantajat eivät korvausta maksa, vaan valtiolla oma järjestelmä, jonka kautta järjestäytyneen työntekijän on mahdollisuus saada korvauksia. Ongelmana korvausten maksamisessa on ollut pitkään ollut työntekijän tunnistaminen. Tähän saumaan paikalliset ammattiliitot ovat onnistuneet luomaan järjestelmän, jossa työntekijä jäsenkirjallaan pystyy todistamaan henkilöllisyytensä, joka helpottaa asioiden hoitamista hyvin monella eri tavalla.

Tiilitehtaan työolot

 

Vammautuminen kivilouhoksilla on tavallista

Ammattiyhdistysliike Intiassa

Intiassa työntekijöiden järjestäytymisaste on noin 4 %. Vastaava luku Suomessa on tällä hetkellä n. 70 %. Intialaisen ammattiyhdistysliikkeen ja järjestäytymisen haaste on tiedon puute ja järjestäytymiseen liittyvä pelko. Suomessa ammattiyhdistysliikkeen haaste on järjestäytymisasteen lasku, jota tulevien vuosien eläköitymiset tulevat kiihdyttämään vielä entisestään. Suomessa ammattiliitot edustavat usean eri työnantajan palveluksessa työskenteleviä tietyn alan ammattilaisia. Intiassa ammattiliitto muistuttaa suomalaista ammattiosastotoimintaa. Ammattiliitto rakentuu yhden työpaikan äärelle ja palvelee siellä työskenteleviä jäseniä ja näiden perheitä.

Vähintään sata työntekijää tai 10 % työpaikan työntekijöistä tarvitaan Intiassa lain mukaan ammattiliiton perustamiseksi. Liiton perustaminen ei ole helppoa, koska kaikilla työntekijöillä ei ole henkilötodistusta, jolla he voisivat todistaa henkilöllisyytensä jäseneksi rekisteröitymistä varten. Tilannetta hankaloittaa se, että Intian valtio on alkanut vaatia työpaikoilta 25 % järjestäytymisastetta liiton perustamista varten. Työntekijät ovat voimakkaasti protestoineet tätä muutosta vastaan, koska se hankaloittaa heidän asemaansa entisestään. Ammattiliitolla on intiassa samanlaisia tunnustettuja oikeuksia kuin meillä täällä Suomessa. Kun mielenilmaus tapahtuu järjestäytyneenä kollektiivisena joukkona, yksittäinen työntekijä ei voi joutua työnantajan koston uhriksi tai rikosoikeudelliseen vastuuseen mielensä ilmaisemisesta. Samanlailla se meilläkin menee. Liittoon kuuluvana voit osallistua mielenilmaukseen pelkäämättä työpaikan menettämistä. Jos sen sijaan lakkoilet ilman ammattiliiton jäsenyyden tuomaa turvaa, työsuhteesi päätetään välittömästi.

Ammattiliiton jäsenmaksu Intiassa on n. 4 euroa vuodessa. Työpaikan työehdoista, työajasta ja palkkauksesta neuvotellaan työnantajan kanssa lakimiesten ja puhemiesten välityksellä. Ammattiliitto ei siis suoraan neuvottele itse asioista, vaan palkattu välikäsi hoitaa varsinaisen neuvottelutoiminnan. 

Ammattiliiton jäsenrekisteri

Työpaikkojen työntekijät esittelivät meille ylpeydellä ammattiliiton jäsenkirjojaan. Yhteenliittyminen  ja järjestäytyminen on tuonut merkittäviä parannuksia monen työntekijän arkeen. Palkat maksetaan ajallaan ja yksittäisen järjestäytyneen työntekijän asema on turvatumpi, kuin järjestäytymättömän. Järjestäytymisen esteenä on usein pelko työn menettämistä kohtaan. Pitkäjänteisellä kouluttamisella ja työllä muutosta on saatu aikaan pikkuhiljaa. Näin kansalaistoimintaa opiskelevana minua ilahdutti suuresti se, että ammattiliiton muodostumiseen liittyvän kansanliikkeen käynnistäjäksi tarvittiin vain yksi henkilö, joka uskalsi kyseenalaistaa epätasa-arvon kokemuksensa. Yksi rohkea sai nopeasti ympärilleen joukon kannattajia, jotka ovat kokeneet vastaavaa epätasa-arvoa omassa työssään ja haluavat muuttaa asiat paremmiksi.

Ammattiliiton jäsenkirjaa esitellään ylpeydellä

 
Kuvassa kivilouhoksen työntekijöitä ja keskellä sinisessä paidassa SASK:n Intian toimiston koordinaattori Manoranjan Pegu.

Intialainen työväenlaulu


Ammattiliiton johtaja esitti työväenlaulun.

Järjestäytymällä vähennetään lapsityötä ja luodaan yhteistä hyvinvointia

Lapsityövoiman käyttöä esiintyy Intiassa vielä paljon, koska lapsen työpanos on usein merkittävässä roolissa perheen kokonaistalouden tulonmuodostuksessa. Intialaiset ammattiliitot tekevät tiivistä yhteistyötä muiden kansalaisjärjestöjen kanssa lapsityön vähentämiseksi. Järjestäytymällä liittoon, vanhempi saa laitettua lapsensa kouluun. Kouluja on käynnistetty kehitysavun, ammattiliittojen ja kansalaisjärjestöjen yhteisvoimin. Lapsityötä vähennetään parhaiten tietoa lisäämällä ja kouluttamalla sekä vanhempia että lapsia. Lapset saadaan työpaikalta kouluun vakuuttamalla vanhemmat luku- ja kirjoitustaidon merkityksestä.

Lisäksi järjestäytymällä ammattiliiton jäseneksi työntekijät pääsevät säädylliseen palkkaan käsiksi, joka riittää perheen elättämiseen ilman, että lasten tarvitsee työskennellä perheen elannon turvaamiseksi. Lukemaan ja kirjoittamaan oppivat lapset auttavat luku- ja kirjoitustaidottomia vanhempiaan päivittäisten asioiden hoitamisessa ja esimerkiksi työhön liittyvien asiakirjojen lukemisessa ja tarkistamisessa. Tiedon lisääminen on monitasoista ja pitkäjänteistä työtä työ- ja elinolosuhteiden parantamiseksi ja rakenteellisen köyhyyden poistamiseksi.  

Merkittävä ammattiyhdistysliikkeen aikaansaannos näin hoitotyön ammattilaisen näkökulmasta oli terveyskeskustoiminnan käynnistyminen paikalliseen kyläyhteisöön. Terveyskeskus perustettiin purku-uhan alla olleeseen rakennukseen. Rakennus ja koko kyläyhteisö olisi haluttu poistaa kaivostoiminnan tieltä. Säästyneessä rakennuksessa toimi tällä hetkellä kaksi koululuokkaa ja terveyskeskus, jossa on joka sunnuntai lääkäri tavattavissa. Lääkevalikoimaan kuului antibiootteja, silmä- ja korvalääkkeitä, särkylääkkeitä, salvoja jne. Terveyskeskus ja koulu ovat  merkittäviä parannuksia siihen nähden, että ennen ammattiliittoa ja järjestäytynyttä yhteistoimintaa kyläyhteisöllä ei ollut näitä palveluita lainkaan.

Terveyskeskus ja koulu

Terveyskeskuksen vastaanotto

Terveyskeskuksen lääkevalikoimaa

Pikkuiset koululaiset koululuokassaan

Silikoosiin sairastuneiden omaisia kyläyhteisössä

Näin tuet ammattiliittojen solidaarisuustyötä ja pääset opintomatkalle

SASK on työntekijöiden oikeuksiin keskittyvä kehitystyöjärjestö, joka pyrkii vähentämään rakenteellista köyhyyttä kehittyvissä maissa ammattiliittojen toimintaa tukemalla. SASKn toimintaa voi tukea monella eri tavalla. Ammattiosastosi voi liittyä SASKn kannatusjäseneksi. Aloitteen kannatusjäsenyydestä voit tehdä omalle ammattiosastollesi. Ammattiosaston kannatusjäsenyyden jäsenmaksu on vuodessa 0.50€ / maksava jäsen. Enemmän tietoa ammattiosastojen kannatusjäsenyydestä ja muista tukimuodoista enemmän täältä. Valtion leikkaukset kehitysapuun kohdistuivat myös SASKn toimintaan, joten varainhankinnan rooli on korostunut myös tässä kehtysapujärjestössä järjestössä.

Länsimaisten delegaatioiden vierailut ovat tärkeitä kehittyviin maihin. Vierailut vahvistavat paikallisen ammattiliiton  toimintaa ja roolia työnantajan neuvottelukumppanina. SASK järjestää vuosittain opintomatkan johonkin sen hankekohdemaahan. Kuulemani mukaan ensi vuoden opintomatka tulee suuntautumaan Mosambikiin. Hakuprosessi käynnistyy alkuvuodesta 2018. Opintomatkat ovat omakustanteisia matkoja, joihin voi hakea avustusta omasta ammattiliitosta. Tehy tukee omia jäseniään 500eur avustuksella ja tämän lisäksi avustusta on mahdollisuus hakea ammattiosaston koulutusavustusten kautta. 

Voin suositella SASKn opintomatkalle lähtemistä koko sydämestäni. Itse kustansin matkani opintolainalla ja Tehyltä saamillani tuilla, joihin kaikki tehyn jäsenet ovat samalla tavalla oikeutettuja. Rahalle todellakin sai tällä reissulla vastinetta. Tämän matkan aikana pääsi näkemään todellisuudessa sen, että tämän järjestön kehitysapuun lahjoittamani raha todellakin käytetään siihen toimintaan, johon se on tarkoitettu. Näkyviä muutoksia ja parannuksia ihmisten arkeen on saatu aikaan tukemalla paikallisten ammattiliittojen toimintaedellytyksiä. Yhteistoiminta on se juttu, jolla muutokset saavutetaan.

Tämä matka lisäsi entisestään haluani toimia aktiivisemmin ihmisoikeuksien, ympäristökysymysten ja ammattiliittotoiminnan puolestapuhujana. Muutos on mahdollinen ja se lähtee meistä itsestämme.

www.sask.fi/toiminta/opintomatkat

Vierailu koululla

Kuvat ja videot: Anne Lindqren.