Asenne ratkaisee - yhdessä teemme työpaikoistamme turvallisia!

Turvallisuusjohtaminen on keskeinen asia työtapaturmien ehkäisyssä, jolla luodaan asenne turvallisuuskulttuuria kohtaan ja varmistetaan henkilöstön sitoutuminen. Työntekijöitä tulee ennen kaikkea rohkaista työpaikoilla tekemään tapaturmailmoituksia, jotta tapaturmat saadaan näkyviksi ja niistä opitaan.

Kuvateksti
Kuva: iStock

Turvallisuusriskien hallinnassa pitää tarkastella sekä tapaturmien että läheltä piti -tapahtumien syitä ilman syyllistämistä. Syiden tarkastelu ja riskien arviointi työpaikoilla yhteistoiminnassa työnantajan ja työntekijöiden kanssa auttaa ymmärtämään työpaikkojen vaarat, haitat ja epäkohdat sekä sitoutumaan keinoihin poistaa ne. Tämä on oppimisprosessi ja iso askel kohti asennemuutosta työpaikoilla.   

Sosiaali- ja terveysalan tapaturmatilastojen tarkastelu osoittaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikoilla työtapaturmat ovat lisääntyneet viimeisten vuosien aikana. Vaikka nousu on ollut lievää, on se huolestuttava ilmiö, sillä trendin pitäisi olla ennemminkin laskeva.  Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastoissa näkyvät vain korvauksiin oikeutetut tapaturmat. Herääkin kysymys, kuinka paljon työpaikoilla tapahtuu tapaturmien lisäksi läheltä piti -tilanteita? 

Sote-alan tilastoissa henkilöiden liikkuminen (mm. hyppääminen, kaatuminen, liukastuminen), taakan käsivoimin siirtäminen ja esineiden käsittely ovat tilanteita, joissa tapaturmia syntyy. Useimmiten työtapaturmissa vamman laatu on suhteellisen lievä nyrjähdys tai venähdys. Vammoista seurauksena on yleisemmin lyhyitä, alle viikon sairauspoissaoloja. Mutta myös lyhyet poissaolot aiheuttavat sekä taloudellisia haittoja että inhimillisiä kärsimyksiä niin yksilölle kuin organisaatiolle.

Työpaikoilla työtapaturmia voidaan vähentää tuntuvasti panostamalla erityisesti kulkuväylien kuntoon, liukkauden torjuntaan, siisteyteen, järjestykseen ja valaistukseen sekä siirtoergonomiaan. Jokainen meistä voi pienilläkin teoilla turvata oman ja työkaverien turvallisuuden. Tämä tarkoittaa välitöntä epäkohtiin puuttumista ja niiden korjaamista heti kun ne huomataan. 

Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastojen mukaan yksityisellä sote-sektorilla alle 30-vuotiaille tapahtuu eniten korvattavia työtapaturmia. Tämä saattaa johtua nuorten työntekijöiden perehdyttämisen puutteesta ja/tai työturvallisuusasenteen sisäistämisen keskeneräisyydestä. Perehdyttäminen ja osaamisen varmistaminen ovatkin avainkysymyksiä työtapaturmien ennaltaehkäisyssä. Osaavan henkilöstön saaminen sote-alalle on tulevaisuudessa haasteellista, ja tällöin myös perehdyttäminen turvallisuusasioihin korostuu.

Sekä julkisella että yksityisellä sektorilla näkyy, että iän myötä työtapaturmista johtuvat sairauspoissaolojen pituudet nousevat noin 0,4 päivää per ikävuosi. Ikääntyessä tapaturmista toipumien on hitaampi prosessi. Työpaikkojen vaarojen ja haittojen arvioinnissa on syytä miettiä, millä keinoilla työpaikoilla voidaan keventää työn kuormittavuutta sekä tukea työntekijän omaa työ- ja toimintakykyä sekä hyvinvointia että palautumista. Työpaikoilla tuleekin yhdessä miettiä, ovatko kaikki tukitoimet työpaikalla jo käytössä työtapaturmien ehkäisemiseksi!

Kaija Ojanperä

Työympäristöasiantuntija, Tehy ry

Anne Ranta

Työympäristötoimitsija, JHL ry

Työpaikkatapaturmien määrä nousi vuonna 2018

Työturvallisuuskeskuksessa on tänä syksynä käynnistynyt hanke sote-alojen tapaturmien ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Tavoitteena on, että sattuneet tapaturmat ja läheltä piti -tilanteet tutkitaan systemaattisesti, niistä opitaan ja toimintatapoja kehitetään.

Hanke on Työturvallisuuskuskuksen kunta- ja palveluryhmien yhteishanke. Hankkeessa on mukana myös Tapaturmavakuutuskeskuksen sekä Turun yliopiston edustajia. Hanketyöryhmän jäsenet ovat Taija Hämäläinen, Kuntatyönantajat; Jukka-Pekka Tyni, HALI; Eija Kemppainen, SuPer; Kaija Ojanperä, Tehy; Anne Ranta, JHL; Pentti Ekola, Ammattiliitto Pro; Johanna Pulkkinen, Turun yliopisto; Janne Sysi-Aho, Tapaturmavakuutuskeskus.