Seksuaalinen häirintä ei kuulu sosiaali-, terveys- tai varhaiskasvatuksen työhön

Seksuaalinen häirintä

Häirintä on usein sanallista tai sanatonta ei-toivottua huomiota. Sillä tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri. 

Seksuaalinen häirintä voi ilmetä esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

• sukupuolisesti vihjailevat eleet tai ilmeet
• härskit puheet, kaksimieliset vitsit sekä vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat huomautukset tai kysymykset. 

Seksuaalinen väkivalta

Väkivalta on vakavampaa ja kohdistuu suoraan henkilön fyysiseen tai psyykkiseen koskemattomuuteen. Se on sateenvarjotermi kaikille ilman suostumusta tapahtuville seksuaalisille teoille.

Seksuaalinen väkivalta voi ilmetä esimerkiksi seuraavilla tavoilla: 

• seksuaalinen kajoaminen ja seksuaalinen ahdistelu
• pakottaminen seksuaaliseen tekoon
• raiskaus.

Lähteet: Tasa-arvovaltuutettu, Naisten Linja, Työturvallisuuskeskus, Rikosuhripäivystys

Häiritsijä voi olla esimerkiksi asiakas, potilas, omainen tai työpaikan kollega tai esihenkilö. 

Häirintä ei aina tapahdu kasvokkain. Teknologinen kehitys ja uudet viestintävälineet hoitoalalla ovat mahdollistaneet sen, että häiritä voi myös digitaalisesti. 

Teknologiavälitteistä, digitaalista häirintää voivat olla mm. seuraavat: 

• Seksuaalisesti vihjailevat tai asiattomat viestit, kommentit ja emojit eri kanavissa kuten somessa tai sähköpostissa
• Ei-toivotut ja sopimattomat kuvat tai videot
• Sukupuoleen perustuva tai seksuaalinen huomiointi verkkotapaamisissa.

Lähde: Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston verkkosivut, Tasa-arvovaltuutetun verkkosivut

Kerro AINA esihenkilölle tai työnantajalle kokemastasi häirinnästä. Vain kertomalla voit tehdä asian näkyväksi ja siihen voidaan puuttua. 

Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa puuttumaan

Työnantajan vastuulla on puuttua työssä tapahtuvaan seksuaaliseen häirintään. Työturvallisuuslain (28 §) mukaan työnantajan on ryhdyttävä toimiin terveyttä haittaavan tai vaarantavan häirinnän ja muun epäasiallisen kohtelun poistamiseksi. 

Jos työnantaja ei ryhdy riittäviin toimenpiteisiin epäasiallisen kohtelun lopettamiseksi ja työntekijän terveys vaarantuu, kyse voi olla jopa työturvallisuusrikoksesta. Mikäli kyseessä on seksuaalinen tai sukupuoleen perustuva häirintä, kyse voi olla myös tasa-arvolaissa kielletystä syrjinnästä. (Lähde: Työturvallisuuskeskus)

Jokaisella työpaikalla on oltava toimintaohjeet seksuaalisen häirinnän estämiseksi. Työntekijöiden tiedossa ja käytössä olisi hyvä olla ilmoituskanava, jonne ilmoituksen häirinnästä voi helposti tehdä. 

Kerro seksuaalisesta häirinnästä myös työpaikan työsuojeluvaltuutetulle ja halutessasi myös luottamusedustajalle. Työnantajalle ilmoittaminen on kuitenkin aina tärkeintä ja ensisijaista. 

Kirjaa ylös, mitä tilanteessa tapahtui ja milloin se tapahtui. Kirjaa myös, kuka oli häiritsevä osapuoli. Säästä mahdolliset viestit, puhelutiedot, kuvat tai videot. 

Jos kuulut Tehyyn ja olet kokenut seksuaalista häirintää työssäsi ja sinulla on kysyttävää, voit aina olla yhteydessä Tehyyn asiointipalvelun kautta. Työhön liittyvissä rikosasioissa Tehyn jäsenillä on lähtökohtaisesti oikeus Tehyn oikeusapuun.

Jos et vielä kuulu Tehyyn, liity jäseneksi tästä. 

Seksuaalinen häirintä voi olla ahdistava ja traumaattinenkin kokemus. Juttele työyhteisössäsi asiasta. Monesti jaetut kokemukset voivat auttaa toipumaan tapahtuneesta. Ota tarvittaessa yhteyttä työterveyshuoltoon. 

Tilastokeskus

• Seksuaalinen häirintä työelämässä -tutkimus (2024)
  • Yli puolet 18–74-vuotiaista naisista (54 %) ja miehistä noin joka seitsemäs (14 %) on kokenut seksuaalista häirintää työuransa aikana
  • Etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset joutuvat seksuaalisesti häirityksi
  • Seksuaalista häirintää työelämässä kokevat erityisesti nuoret naiset. 
• Työolot murrosten keskellä: Työolotutkimuksen tuloksia 1977–2023 - tutkimus (2024)
  • Sosiaali- ja terveydenhoitoalan ammateissa sekä naisilla että miehillä oli keskimääräistä enemmän kokemuksia seksuaalisesta häirinnästä
  • Seksuaalisen häirinnän kokemukset olivat yleisimpiä hyvinvointialueilla ja -yhtymissä.

Sosiaali- ja terveysministeriö

• Tasa-arvobarometri (2024)
  • Seksuaalisen häirinnän kokemukset yleisiä ja kasvaneet, mutta sukupuolten välillä huomattava ero
  • Naisista miltei puolet (47 %) ja miehistä reilu viidennes (22 %) kertoi kokeneensa edellisen kahden vuoden aikana seksuaalista häirintää – selvästi useammin kuin aikaisempien tutkimusten yhteydessä. Vuonna 2017 vastaavat luvut olivat 38 % ja 17 %. 

• Maailmanlaajuisesti sairaanhoitajat ja sairaanhoitajaopiskelijat ovat alttiita seksuaaliselle häirinnälle työpaikoilla. 

• Verrattuna moniin muihin ammattiryhmiin sairaanhoitajat kokevat todennäköisemmin seksuaalista häirintää työpaikalla. Tämä johtuu siitä, että hoitotyö sisältää runsaasti fyysistä kontaktia, ja hoitajat ovat usein vuorovaikutuksessa henkilöiden kanssa, jotka ovat voimakkaan stressin alaisina tai päihtyneitä. 

  Lähteet mm. Patients' sexual harassment of nurses and nursing students: A cross-sectional study (2023), Nursing Times and Unison survey on sexual harassment against nurses (2021), Sexual harassment against female nurses: a systematic review (2020)