Voinko hyvänä tekona viedä hoivakodin asukkaan tupakalle?

YLE:n #hyväteko-kampanjassa on haastettu tavalliset suomalaiset olemaan hoivakotien arjessa apuna tekemällä pieniä hyviä tekoja ikäihmisten kanssa. Osana kampanjaa työyhteisövalmentajat ryhtyivät tuunaamaan yhtä vanhusten hoivakotia. Tavoitteena oli, että hoito olisi aiempaa yksilöllisempää ja hoitoympäristö näyttäisi vähemmän laitosmaiselta. Tuunattava hoivakoti on ollut rohkea ja avoin ottaessaan haasteen vastaan. Suomalaisissa hoivakodeissa voi edelleen olla monenlaisia omituisia ja vaikeasti ymmärrettäviä käytäntöjä kuten vatsan toimituspäiviä, suljettuja ovia ja laitosmaisen pelkistettyjä tiloja. Tällaisissa paikoissa hoito on valitettavan usein säilövää. Silloin jää huomiotta, että pitkäaikaislaitos on asiakkaan koti, jossa tulisi saada olla oma itsensä, toiveineen ja tarpeineen.

Hoivakodin tuunausohjelma tuo esiin kysymyksen siitä, onko suomalainen hoitokulttuuri asukas- vai hoitajalähtöistä? Hoivakodeissa voi vallita epäluonnollinen ja kaikille samanlainen vuorokausirytmi, joka ei perustu asukkaiden tarpeisiin vaan hoitajien työvuoroihin ja työtapoihin. Kuten hoivakotiohjelman työyhteisövalmentajat tuovat esille, samalla kun asukkaita kuunnellaan ja kunnioitetaan ja heidän elämänlaatunsa paranee, niin myös hoitajien työ muuttuu mielekkäämmäksi. Tähän on helppo uskoa ja tätä ajatusmaailmaa onkin alettu vähitellen ajaa sisälle suomalaisiin hoivakoteihin sekä nykyisten että tulevien asukas- ja hoitajasukupolvien toimesta. Siten päästään suunnittelemaan ja toteuttamaan omaa työtä asukkaan esittämistä toiveista ja tarpeista eikä hoitajan haluista ja toiveista lähtien.

Kodinomaisuudella tulisikin olla aiempaa merkittävämpi painoarvo hoidossa ja ympäristön pitäisi mahdollistaa mahdollisimman normaali eläminen elämänkaaren loppuun asti. Tasa-arvoisessa Suomessa tulisi myös hoivakodin asukkaalla olla mahdollisuus vaikuttaa siihen, minkälaista hoitoa saa ja minkälaisessa ympäristössä sitä annetaan. Tulevaisuudessa hoivakoteja tulee entistä enemmän yksilöidä ja muokata erilaisten ihmisten tarpeita palvelevaksi - esimerkiksi maratoonareiden, aktiivisten leipureiden tai oluen ystävien hoivakodit. Naapurimaastamme Ruotsista löytyy jo Sateenkaari- vanhainkotikin. Ilmainen liikeidea jollekin yrittäjälle!

Suomalaisessa hoitokulttuurissa näkyy selvästi ajatus myös siitä, että hoitaja tietää asiat paremmin kuin asukas itse. Joskus me ammattilaiset teemme hoitamisesta turhan monimutkaista. Ajatuksia herättävää oli, kun Hoivakoti kuntoon -ohjelmassa toimittaja vieraili eräässä hoivakodissa ja kyseli asukkailta mitä hän voisi tehdä auttaakseen heitä. Asukkaita kuunneltuaan toimittaja päätyi tupakalle kahden miesasukkaan kanssa. Myöhemmin toimittaja epäili toimintaansa - oliko tämä oikeaa auttamista ja tekikö hän oikein? Jos lähtökohtana on, että myös hoivakodissa asuessaan aikuinen ihminen on autonominen päättämään omista, jopa epäterveellisistä asioistaan, ja terveydenhuollon henkilökunnan tehtävänä on tukea ja vahvistaa asukkaita oman elämänsä elämisessä, vastauksena on kyllä. Toimittaja, turhaan mietit, sillä tupakalle pääsy oli juuri se mitä nämä asukkaat eniten halusivat!

Hoivakotien tuunaaminen on ajankohtainen ja tarpeellinen Hyvä teko-kampanja, joka voi olla aktivoimassa meitä jokaista iästä, sukupuolesta ja koulutustaustasta riippumatta tekemään hyviä tekoja hoivakodeissa. Tehdään siis hyviä tekoja, vieraillaan hoivakodissa ja viedään asukas sinne, minne hän haluaa!

Veera Einola
Tehyn opiskelijayhdistyksen pj
Tehyn eettisen toimikunnan jäsen

Lauri Kuosmanen
Tehyn eettisen toimikunnan jäsen