Voinko hyvänä tekona viedä hoivakodin asukkaan tupakalle?

YLE:n #hyväteko-kampanjassa on haastettu tavalliset suomalaiset olemaan hoivakotien arjessa apuna tekemällä pieniä hyviä tekoja ikäihmisten kanssa. Osana kampanjaa työyhteisövalmentajat ryhtyivät tuunaamaan yhtä vanhusten hoivakotia. Tavoitteena oli, että hoito olisi aiempaa yksilöllisempää ja hoitoympäristö näyttäisi vähemmän laitosmaiselta. Tuunattava hoivakoti on ollut rohkea ja avoin ottaessaan haasteen vastaan. Suomalaisissa hoivakodeissa voi edelleen olla monenlaisia omituisia ja vaikeasti ymmärrettäviä käytäntöjä kuten vatsan toimituspäiviä, suljettuja ovia ja laitosmaisen pelkistettyjä tiloja. Tällaisissa paikoissa hoito on valitettavan usein säilövää. Silloin jää huomiotta, että pitkäaikaislaitos on asiakkaan koti, jossa tulisi saada olla oma itsensä, toiveineen ja tarpeineen.

Hoivakodin tuunausohjelma tuo esiin kysymyksen siitä, onko suomalainen hoitokulttuuri asukas- vai hoitajalähtöistä? Hoivakodeissa voi vallita epäluonnollinen ja kaikille samanlainen vuorokausirytmi, joka ei perustu asukkaiden tarpeisiin vaan hoitajien työvuoroihin ja työtapoihin. Kuten hoivakotiohjelman työyhteisövalmentajat tuovat esille, samalla kun asukkaita kuunnellaan ja kunnioitetaan ja heidän elämänlaatunsa paranee, niin myös hoitajien työ muuttuu mielekkäämmäksi. Tähän on helppo uskoa ja tätä ajatusmaailmaa onkin alettu vähitellen ajaa sisälle suomalaisiin hoivakoteihin sekä nykyisten että tulevien asukas- ja hoitajasukupolvien toimesta. Siten päästään suunnittelemaan ja toteuttamaan omaa työtä asukkaan esittämistä toiveista ja tarpeista eikä hoitajan haluista ja toiveista lähtien.

Kodinomaisuudella tulisikin olla aiempaa merkittävämpi painoarvo hoidossa ja ympäristön pitäisi mahdollistaa mahdollisimman normaali eläminen elämänkaaren loppuun asti. Tasa-arvoisessa Suomessa tulisi myös hoivakodin asukkaalla olla mahdollisuus vaikuttaa siihen, minkälaista hoitoa saa ja minkälaisessa ympäristössä sitä annetaan. Tulevaisuudessa hoivakoteja tulee entistä enemmän yksilöidä ja muokata erilaisten ihmisten tarpeita palvelevaksi - esimerkiksi maratoonareiden, aktiivisten leipureiden tai oluen ystävien hoivakodit. Naapurimaastamme Ruotsista löytyy jo Sateenkaari- vanhainkotikin. Ilmainen liikeidea jollekin yrittäjälle!

Suomalaisessa hoitokulttuurissa näkyy selvästi ajatus myös siitä, että hoitaja tietää asiat paremmin kuin asukas itse. Joskus me ammattilaiset teemme hoitamisesta turhan monimutkaista. Ajatuksia herättävää oli, kun Hoivakoti kuntoon -ohjelmassa toimittaja vieraili eräässä hoivakodissa ja kyseli asukkailta mitä hän voisi tehdä auttaakseen heitä. Asukkaita kuunneltuaan toimittaja päätyi tupakalle kahden miesasukkaan kanssa. Myöhemmin toimittaja epäili toimintaansa - oliko tämä oikeaa auttamista ja tekikö hän oikein? Jos lähtökohtana on, että myös hoivakodissa asuessaan aikuinen ihminen on autonominen päättämään omista, jopa epäterveellisistä asioistaan, ja terveydenhuollon henkilökunnan tehtävänä on tukea ja vahvistaa asukkaita oman elämänsä elämisessä, vastauksena on kyllä. Toimittaja, turhaan mietit, sillä tupakalle pääsy oli juuri se mitä nämä asukkaat eniten halusivat!

Hoivakotien tuunaaminen on ajankohtainen ja tarpeellinen Hyvä teko-kampanja, joka voi olla aktivoimassa meitä jokaista iästä, sukupuolesta ja koulutustaustasta riippumatta tekemään hyviä tekoja hoivakodeissa. Tehdään siis hyviä tekoja, vieraillaan hoivakodissa ja viedään asukas sinne, minne hän haluaa!

Veera Einola
Tehyn opiskelijayhdistyksen pj
Tehyn eettisen toimikunnan jäsen

Lauri Kuosmanen
Tehyn eettisen toimikunnan jäsen

Kommentit

Käyttäjän Tehy kuva

lähihoitaja, vanhustyö 14.10.2014

"Siten päästään suunnittelemaan ja toteuttamaan omaa työtä asukkaan esittämistä toiveista ja tarpeista eikä hoitajan haluista ja toiveista lähtien". Hoitajan työtä ohjaavat asiakkaan toiveiden ja tarpeiden lisäksi mm. lakipykälät ja määräykset, työnantajan tarjoamat resurssit, omaisten toiveet ja tarpeet sekä yhteisön muiden asiakkaiden toiveet ja tarpeet. Ammattitaitoista hoitajaa loukkaa väite, että hoitoa toteutettaisiin hoitajien haluista ja toiveista lähtien. Hoitajalla voi olla paljonkin haluja ja toiveita antamansa hoidon suhteen, mutta yleensä hyvin vähän mahdollisuuksia niiden mukaan toimimiseen. Hoitajalla on niin monta neuvojaa ja paremmin tietäjää, että välillä tuntuu, että ihmiset eivät tiedä, minkälaisen koulutuksen esim. lähihoitaja on saanut, kun sitä ei haluta hyödyntää työssä, Mieluummin sanellaan ulkoa päin miten hoito toteutetaan.

Sh 14.10.2014

Suljetut ovet ovat joskus välttämättömyys. On muistisairaita, jotka ovat sukkelia jaloistaan; ulko-ovista karataan välittömästi jos ovi ei ole lukossa. Samoin yksi "touhukas" muistisairas voi saada sekaisin koko osaston. Riipii mukaansa kaiken irtotavaran, repii ja syö kukkia, menee toisten huoneisiin ja vie henkilökohtaisia tavaroita. Tekee tarpeensa keittiön lattialle. Lopputulos; "laitosmainen", riisuttu osasto ja huoneiden ovet lukossa.

10 vuotta lähihoitoa vanhusten parissa. 14.10.2014

Todella hieno idea, mitä mahtaa olla käytäntö? Lisää henkilökuntaa vuoroihin niin yksilöllisyydenkin suhteen vain taivas on rajana.

Outi Kiljunen 14.10.2014

Edellisessä kommentissa ("lähihoitaja, vanhustyö") on paljon varteenotettavaa asiaa.

Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Merja Meraston kommentti tähän hienoon TV-ohjelmaan liittyen on myös erittäin kannatettava. Kuten Merasto blogissaan Sairaanhoitajaliiton svuilla kirjoittaa: "Jotta hyvästä tulisi vielä parempi, sairaanhoitajien panosta tarjoaisin ohjelman kommentaattoreiksi."

Käytännössä tilanteet ja niissä vaikuttavat tekijät vanhustyössä ovat valtaisan monisyiset ja ne eivät välttämättä avaudu "ulkopuolisille" lyhyistä välähdyksistä. Harmittaa sellaisten täydestä sydämestään vanhustyötä tekevien hoitajien ja toimivien työyksiköiden puolesta, että kovin yksipuolinen ja omituinen kuva on nyt vanhustyöstä ja sen tekijöistä muodostunut. Ohjelma sinänsä tärkeä ja poikinut aivan ihania juttuja monien hoitokotien asukkaiden iloksi, mikä on tosi tärkeä juttu.

http://osaamisenilo.wordpress.com/blogi/

ikääntyvien asiakkaiden kodinhoitajako 14.10.2014

Olen 10 kutakuinkin suurella sydämellä muistisairaiden asiakkaiden parissa työskennellyt ja nyt ovat tärkeät asiat nousseet esille. Väitän että jokainen vanhustyötä tekevä haluaa tehdä asiat juurikin näin. Mutta valtakunnallisesti vanhustyö halutaan järjestää niin että yksiköt ovat suuria...parikymmentä muistisairasta laitosmaisessa struktuurissa käännetäänkin nyt hoitajien väärään hoitokulttuuriin. Vaihdetaan samalle työlle kauniimmat sanat: ikääntyvä..ei vanhus...koti ei laitos, läheiset ei omaiset..ja miljoona muuta sanaa, mutta todellisuudessa hoidamme palvelukodeissa vuodeosastoa. Tai sekalaista osastoa. Vaikka miten päin muutettaisi sanoja ja tapoja niin hoidettavia on yhtä paljon ja hoitaja mitoitus yhtä pieni...nyky palvelukodeissa hoidetaan ihmiset loppuun saakka. Se mikä on väärin että palvelut ovat sosiaali palveluiden alla ei terveydenhuollon. Mitoitus on eri mutta työ on 80 prosettisesti terveydenhoitoa...mikä on että yksityiset palvelun tuottajat saavat plussaa viivan alle mutta kunnat miinusta? Että kannattaa kilpailuttaa????? Ei ole tullut yhtään kotia mihin haluaisin joskus muuttaa. Ei oo tullu kollegoillekkaan.....ei koskaan ja tuskin näillä muutoksilla ihmettä tapahtuisi...

Mimmi 14.10.2014

Olen nähnyt kaikkea. En veisi ketään tupakalle kuin omaa omaista. Niin kiire koko ajan, että ei voi kun omalla käyttäytymisellä yrittää asukkaiden oloa parantaa siinä perustyönohessa, eli lauleskellen, jutustellen. Mutta aina vaan vähäisemmäksi resurssit käyneet, joten ei paljon aikaa siihen.......

Lauri Kuosmanen 15.10.2014

Hyvää kommentointia! Ehdotuksiamme pidetään osin epärealistisena. Minkälaisia muutoksia alalla työskentelevät pitävät mahdollisina ja realistisina toteuttaa? Vai koetteko että tuunaamiselle ei ole tarvetta?

Tupakoiva 15.10.2014

Onhan se merkillistä, jos koko elämänsä tupakoinutta ei saisi viedä tupakalle!Tarpeeton holhoaminen voi olla raastavaa,eikä se ole hoitamista. Se on oikeuksien polkemista. Kuka kohdalleen sitä haluaa, käsi ylös?

Hoitaja 15.10.2014

Erittäin virkistävä näkökulma tähän asiaan. Kiitos :)

aikuis LH-opisk. 30.10.2014

No on kyllä melkoisia paikkoja tullut nähtyä ja koettua opiskelun aikana. Oikein pahaa tekee kun osa työntekijöistä jopa kilpailee kuka on nopein ja tehokkain. Vanhukset ovat niinkuin pelivälineitä. Sitten yksi käskytti vanhusta kuin koiraa...mitäs luulette toimiko vanhus tällaisen töykeän käskyttäjän käskyjen mukaan. Osa vanhuksista voi toki toimia käskyistä mutta yhteistyö kyllä ei ole kaunista katsottavaa/kuultavaa. Paljon muitakin epäkohtia löytyy. Surullista tottatosiaan. On tokikin heitäkin jotka oikeasti kohtaavat ihmiset lähimmäisenä ne tuovat iloa/toivoa elämään. Itselle tullut mieleen että kun aika tulee lähteä tästä ajasta niin toivottavasti "lusikka lentää nurkkaan" suorilta jaloiloilta omassa kodissani.

Akuutti sairaanhoitaja 25.11.2014

Epäasiallisesta käyttäytymisestä ("käskytti kuin koiraa") täytyy huomauttaa henkilölle itselleen ja hänen esimiehelleen. Provosoimalla saa rauhallisenkin ihmisen hermostumaan saati sitten muistisairaan vanhuksen. Täytyy myös muistaa mielipaha, minkä toiselle omalla käyttäytymisellään voi aiheuttaa. Epäkunnioittava asenne ei sovi minkäänlaiseen työhön, jossa olemme ihmisten kanssa tekemisissä.

opiskelija 29.11.2014

Kävin tutustumassa palvelutaloon, missä työyhteisö on savuton. Työnkuvaan kuului asiakkaiden auttaminen ulos tupakoimaan ja sytyttämään tupakka ja pitelemään tupakkaa kun asiakas polttaa. Kuulostaa tosi erikoiselta jos henkilökunta ei saa tupakoida työaikana, mutta avustetaan tupakoinnissa. Itse tupakoin ja 8 tuntia ilman tupakkaa onnistuisi, mutta kiusausta on olla tupakansavussa, eikä itsellä ole lupaa.

Yöhoitaja 3.12.2014

Juuri näin.Ei kai hoivakotiin siirtyminen tarkoita sitä,että elämän tulee muuttua senkaltaiseksi joka on hoitajien mielestä hyvää ja mielekästä elämää vanhukselle.Tai lääkärin,järjestöjen ja terveyssuositusten mielestä.Toki hoivakodilla on myös vastuu siitä,että vanhuksen elämässä edelleen tähdätään siihen,että kokonaisvaltainen hyvinvointi ja terveys säilyvät mahdollisimman tasapainossa ja silloin onkin syytä muistaa myös vanhuksen sosiaalisen ja psyykkisen terveyden tasapainon merkitys,eikä vain fyysisen terveyden.Sillä,että hoitaja ei ole koskaan tupakoinut tai on tupakkalakossa,ei ole mitään tekemistä sen kanssa tupakoiko vanhus vai ei ja mikä tupakoinnin merkitys on vanhukselle.Aivan samalla tavallahan me annamme joillekkin vanhuksille välillä viiniä ruokajuomaksi tai iltaisin yösnapsin jne... Eri asiahan on sitten se,jos vanhus polttaa tupakkaa askitolkulla päivässä tai alkaa syödä tupakoita ( :-) ),jolloin hoitajien on yritettävä vaikuttaa asiaan jotta löytyy jonkinlainen järkevä tasapaino ja toimintatapa.

psyhoitsu 16.2.2015

Psykiatrisessa sairaalassa työskentelen. Joudun joskus viemään potilaita kirkkoon ja vahtimaan kirkonmenoja vaikka olen itse uskonnoton enkä kuulu kirkkoon. Kävellen mennään kun kirkko on sairaala-alueella. Potilaat tupakoivat matkalla. Minä en saa tupakoida kun henkilökunnalta on tupakointi työaikana kielletty.