Korkeakoulujen yhteishaku päättyi 9.4.2015. Pääsykokeet ovat suomalaisen korkeakoulujärjestelmän keskeinen elementti verrattuna esimerkiksi maihin, joissa kaikki tietyn tason peruskoulutuksen käyneet halukkaat opiskelijat pääsevät sisään opintoihin. Näissä maissa karsinta tapahtuu vaatimalla tiettyä etenemistä ja osaamista opintojen eri vaiheissa.
Kirjallisuudessa suomalaisille tutusta valintamenettelystä käytetään nimitystä hajautettu valintamenettely. Siinä siis korkeakoulut itse päättävät järjestettävästä valintakoemenettelystä. Jälkimmäisestä puolestaan käytetään nimitystä vapaa sisäänpääsy, jolloin hakukriteerinä oleva aikaisempi koulutus tai vaikkapa osaaminen avaa ovet tuleviin korkeakouluopintoihin.
Vapaata sisäänpääsyä soveltaen esimerkiksi tuhannesta aloittaneesta opiskelijasta jatkaa ensimmäisen vuoden jälkeen vain kevään tentit läpäisseet, loput putoavat pois. Tämä tuntuu meistä tietysti resurssien hukkaamiselta. Toisaalta minkä verran oikeasti saa hakijasta pääsykokeessa selvää esimerkiksi ennakkotehtävän, 15 minuutin haastattelun ja jonkun toiminnallisen ryhmän aikana – oli mukana psykologi tai ei? Koeaikaa tai ”try out-leiriä” käytetään työelämässäkin.
Onnistunut rekrytointi on hyväksi niin opiskelijoiden, korkeakouluopettajien kuin tulevien sosiaali- ja terveysalan ammattilaistenkin työkykyisyyden ja työhyvinvoinnin kannalta. Rekrytoinnissa pitäisi siis löytää ja valita opiskelijoita, jotka etenevät ja valmistuvat ajallaan. Pitäisi löytää opiskelijoita, jotka ovat riittävillä oppimisvalmiuksilla varustettuja, jotta he olisivat soveliaita korkeakouluopiskelijoita. Sitten tulevien opiskelijoiden tulisi olla vielä soveliaita sosiaali- ja terveysalalle eikä motivaatiostakaan ole haittaa. Pääsykokeilla on myös työsuojelullinen tehtävä.
Suomessa ei ole toistaiseksi sosiaali- ja terveysalan koulutusta järjestäviin ammattikorkeakouluihin yhtenäisiä pääsykokeita. Kovin kirjaviin valintakoekäytäntöihin yritetään vaikuttaa käynnistyneellä SUVAKE-hankkeella (Sairaanhoitajan Uuden VAlintakokeen KEhittäminen), jossa osa sairaanhoitajan tutkinnon koulutusvastuussa olevista ammattikorkeakouluistamme on mukana. Hankkeen tuloksia odotetaan mielenkiinnolla ensivuonna. Muissakin sosiaali- ja terveysalan ammateissa yhtenäistä pääsykoekäytäntöä toivoisi toteutettavan.
Suomessa hakijat asetetaan yhteishakujärjestelmässä ensin hakupapereiden pisteiden mukaan järjestykseen ja sitten ne, joiden pisteet toivottavasti riittävät, pääsevät johonkin korkeakouluun pääsykokeisiin. Hakijat laitetaan sisäänpääsyjärjestykseen mm. pääsykokeessa saatujen pisteiden perusteella. Kuitenkin opiskelija saattaa päästä sisään muuhun korkeakouluun mihin he ovat ensisijaisesti hakeneet tai jossa he ovat käyneet. Eikö tämä ole aika erikoista?
Yhtenäisistä hakukriteereistä ja pääsykokeista, jotka asettaisivat hakijat mahdollisimman yhdenvertaiseen asemaan, on puhuttu ja keskusteltu jo vuosikausia. Tämä lienee hakijan tasa-arvon ja oikeusturvankin kannalta tärkeää.
Yhtenäisten valintakoekäytäntöjen tulisi koskea korkeakoulutuksen lisäksi myös ammatillisen toisen asteen koulutusta. Terveydenhuollon ammattihenkilöksi valmistuvan tehtävä on erityinen, jonka vuoksi onnistunutta opiskelijavalintaa ei voi kylliksi alleviivata.
Millaisia eettisiä kysymyksiä valintakoemenettely sinussa herättää?
Antti Alamäki
Tehyn eettisen toimikunnan jäsen
Lehtori, TtM, ft, Karelia-ammattikorkeakoulu
Juha Kurtti
Tutkimuspäällikkö, Tehy ry