kuva: iStock

Suomi exitissä – muu maailma ei

Aurinko on palannut pitkän pimeän talven jälkeen. Kesän kynnyksellä myös koronatilanne on selvästi parantunut täällä Suomessa. Meillä on aihetta helpotukseen, sillä lähes puolet suomalaisista on saanut ensimmäisen koronarokotteen (1). Tartuntaluvut ovat laskussa, yhteiskuntaa avataan ja erilaisia exit-strategioita suunnitellaan.

Samalla kuin iloitsemme positiivisesta kehityksestä ja keskustelemme vaikkapa etätyöpäivien määristä osana exit-strategiaa, todellisuus maailmalla on hyvin erilainen. Esimerkiksi Latinalaisessa Amerikassa raportoidaan yli kaksi kertaa enemmän koronatapauksia asukasta kohden kuin missään muualla maailmassa. Intiassa pandemian uusin aalto on yltynyt niin katastrofaaliseksi, että vuorokaudessa todetaan satojatuhansia uusia virustartuntoja.

On hyvä pitää mielessä, että globaalissa mittakaavassa vasta noin 10 prosenttia (2)  maailman väestöstä on saanut ensimmäisen rokotteen. Koronapandemia on paljastanut eri maiden välisen epätasa-arvon ja solidaarisuuden puutteen. Se on tuonut näkyviin terveydenhuoltojärjestelmien heikkoudet, sosiaalisen syrjäytymisen ja heikon valmistautumisen maailmanlaajuiseen pandemiaan.

Suuressa osassa maailmaa koronan toissijaiset vaikutukset ovat todennäköisesti tappavampia kuin itse virus. Korona vaarantaa vuosikausien positiivisen taloudellisen kehityksen taistelussa köyhyyttä ja epätasa-arvoa vastaan. Taloudelliset vaikutukset ovat mittavat: jopa 150 miljoonaa ihmistä on vaarassa ajautua äärimmäiseen köyhyyteen vuoden 2021 aikana. Lisäksi yli 19:ää miljoonaa ihmistä, joista yli puolet on lapsia, uhkaa nälänhätä 12:ssa maailman hauraimmassa valtiossa. (3)

Koronan seurauksena monet koulut ovat olleet suljettuina. Kehittyvässä maassa se voi tarkoittaa pysyvää koulusta putoamista. Koulujen sulkeminen on lisännyt erityisesti tyttöihin kohdistuvaa  hyväksikäyttöä ja väkivaltaa, kuten lapsiavioliittoja ja sukuelinten silpomista. YK arvioi, että koronapandemian seurauksena vuoteen 2030 mennessä kaksi miljoonaa uutta tyttöä on riskissä joutua silvotuksi. (4) 

Ehkäistävissä olevien syiden, kuten köyhyyden, nälän tai sairauksien, aiheuttama lapsikuolleisuus on saatu puolitettua vuoden 1990 jälkeen. Pandemian seuraukset voivat nostaa lapsikuolleisuuslukuja miljoonilla. Pandemian kukistaminen vaatii johdonmukaisen ja kokonaisvaltaisen lähestymistavan, joka perustuu pitkäaikaiseen globaaliin yhteistyöhön. Nyt pitää katsoa välittömän kriisin ulkopuolelle. Yhdessä voimme varmistaa, että kaikki mahdollisuudet ja riskit tunnistetaan ja hallitaan parhaalla mahdollisella tavalla. Kun kyseessä on globaalista kriisistä, myös ratkaisujen täytyy olla globaaleja.

Koronapandemia murentaa laajasti lapsen oikeuksia eri puolilla maailmaa. Tarvitaan vastuunkantoa ja tukea kehittyville maille, jotta suunta saadaan kääntymään takaisin positiiviseksi. On tärkeä huolehtia esimerkiksi siitä, että rokotteet otetaan käyttöön tasa-arvoisesti, jotta niitä saavat myös haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset.
 

Tehyn eettisen toimikunnan kokoonpano 2021–2024:
Kirsi Coco
Annette Gothóni
Taisto Hakala
Erik Indola
Tarja Kela
Mira Leinonen
Jaana Nyman
Susanna Ruuskanen
Helena Siipi
Kirsi Sillanpää

Viitteet:

(1) https://www.thl.fi/episeuranta/rokotukset/koronarokotusten_edistyminen.html (8.6.2021)
(2) https://ourworldindata.org/covid-vaccinations (8.6.2021)
(3) World Vision – Covid-19 aftershocks report (2020)
(4) FROM THE FIELD: COVID-19 increasing risk of female genital mutilation | | UN News