Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoilta peruttiin kevään aikana 1650 harjoittelujaksoa

Keväällä 2020 yliopistosairaaloissa keskeytettiin tai peruttiin työelämäorganisaation, koulutusorganisaation tai opiskelijan itsensä taholta sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakouluopiskelijoiden (hoitotyö) osalta noin 1650 kliinistä harjoittelujaksoa COVID-19 -pandemian takia.

Kuvateksti
kuva: iStock

Osa peruutuksista oli perusteltuja, kun esimerkiksi työyksikön toiminta muuttui tai se suljettiin. Näyttäisi siltä, että päätöksiä tehtiin hätäisellä aikataululla ja puutteellisen tiedon varassa, paniikinomaisestikin. Mentiinkö siitä, mistä aita oli matalin, kun peruttiin joko kaikkien opiskelijoiden harjoittelut tai alle 100 opintopistettä opiskelleiden harjoittelut?

Nyt ollaan samassa tilanteessa ja näyttää siltä, että keväästä ei juurikaan opittu. Organisaation työmäärää opiskelijoiden harjoitteluiden suunnittelussa helpottaisi, jos tehtäisiin rajanvetoa esimerkiksi suoritettujen opintopisteiden perusteella. Tällaisessa tilanteessa pitää kuitenkin huomioida yksilöllisesti opiskelijan tilanne. Mitä jos opiskelijan opintopisteet koostuvat ensisijaisesti teoriaopinnoista ja ammatillisten osuus on niissä vähäinen? Olisi tärkeää käyttää tapauskohtaista harkintaa päätettäessä harjoittelun perumisesta tai keskeyttämisestä.

Opintojensa alkuvaiheessa olevien opiskelijoiden asema on haasteellinen. Toisaalta opiskelija voi olla aikaisemmalta koulutukseltaan lähihoitaja, mutta hän on vielä amk-opintojensa alussa.  Työpaikka tekee ensisijaisesti päätöksen harjoitteluun ottamisesta. Sosiaali- ja terveysalalle hakeutuvat odottavat pääsevänsä tekemään konkreettisesti työtä asiakkaiden kanssa eivätkä istumaan tietokoneen ruudun taakse. Kun oppimaansa teoriaa ei pääse soveltamaan käytäntöön, opiskelumotivaatio voi laskea ja johtaa jopa opintojen keskeytymiseen.

Susanna Ruuskanen (kliininen opettaja, HUS) toteaa, että pandemiatilanne osoittaa entistä selkeämmin, että tarvitsemme tehokkaita menetelmiä ja vahvaa yhteistyötä koulutus- ja sairaalaorganisaatioiden välillä vahvistaaksemme alalla pysyvyyttä. Selkeä kuva työympäristöstä ja sen vaatimuksista luo varmuutta nopeasti muuttuvissa tilanteissa ja edesauttaa opiskelijan sitoutumista tulevaan ammattiin jo opiskeluvaiheessa.

Näinkö uudet sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset toivotetaan tervetulleiksi alalle?

Opiskelijan harjoitteluun kuuluvia sopimuksia on muun muassa täydennetty seuraavasti: “Ammattitaitoa edistävää harjoittelua suorittava opiskelija vastaa, että hän osallistuu harjoitteluun omalla vastuulla arvioiden sen mahdollisesti aiheuttaman terveysriskin suhteessa omaan terveydentilaansa ja henkilökohtaiseen tilanteeseensa aloittaessaan tämän liitteen mukaisen ammatillisen harjoittelun.” Tämä viestii opiskelijalle: olet omillasi! Miten tämä lisää opiskelijoiden silmissä alan veto- ja pitovoimaa?

Terveydenhoitoalalla on huomioitava, että opiskelijoiden työpanosta saatetaan tarvita, epidemiatilanteen pahentuessa. Osa opiskelijoista koki harjoittelun pandemiatilanteessa terveysriskinä itselleen tai perheelleen.

Susanna Ruuskanen kertoo, että tilanne oli uusi myös työpaikkaohjaajille, mikä lisäsi opiskelijoiden epävarmuuden tunnetta. Omat arvot joutuivat koetukselle oman terveyden ja vetovoimaisen tulevan ammatin ristipaineissa. Tilanne synnytti opiskelijoiden keskuudessa pohdintaa tulevan ammatin konkreettisista terveyshaitoista. Sen sijaan, että jätetään opiskelija yksin, tulee häntä tukea ja rohkaista oppimaan myös vaikeissa olosuhteissa. Tämä ei jääne ainoaksi pandemiaksi.

Ammatillista koulutusta koskevaa lakia on väliaikaisesti muutettu (31.7.2021 saakka) ja näytöt voidaan koronaepidemiasta johtuvista syistä toteuttaa suorittamalla muita käytännön tehtäviä, jotka vastaavat mahdollisimman hyvin aitoja työtilanteita. Epidemian aikana näyttöjen toteuttaminen aidoissa työtilanteissa on ollut vaikeaa tai mahdotonta, jos työpaikat ovat suljettuja tai niillä on suuri tartuntariski.

Osaamisen arvioinnin toteuttavat opettaja tai erityisestä syystä muu koulutuksen järjestäjän edustaja sekä toinen työelämän edustaja. Koronaepidemian aikana osaamista voi olla joissakin tapauksissa mahdotonta arvioida esimerkiksi siksi, että työpaikat on suljettu ja työntekijät on lomautettu. Työnantaja ei myöskään ehkä päästä työntekijää työpaikalle arvioimaan näyttöjä.  

Lisäksi sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä saatetaan tarvita koronaviruspotilaiden hoitoon, jolloin opiskelijoiden näyttöjen arviointiin ei riitä voimavaroja. Tällöin arvioinnit tulee tehdä etäyhteyksillä. 

Lisää aiheesta:
https://www.tehy.fi/fi/blogi/opiskelijoiden-harjoitteluihin-etsittava-ratkaisuja-kaikki-ei-voi-jaada-syksyyn