Sijaisten käyttöä harkitaan nyt tarkkaan sosiaali- ja terveydenhuollossa

Tehy on kerännyt tietoa kesäajan toiminnasta sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa jo yli 20 vuoden ajan. Pääluottamusmiehille tehty kysely on vuosittain luodannut terveyden- ja sosiaalihuollon toimintaa sekä koulutetun hoitohenkilöstön työvoimatilannetta kuluneen vuoden aikana.

Tämän vuoden kysely paljastaa, että kevään 2014 aikana kuntien tiukentunut taloudellinen tilanne on vaikuttanut sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden toimintaan sekä työvoiman kysyntään. Pääluottamusmiesten arvioiden mukaan sijaisten ja eläkeläisten käyttö on vähentynyt edellisvuodesta. Organisaatioissa tunnutaan nyt pohtivan nyt hyvin tarkkaan mihin tehtäviin sijaisia palkataan ja kuinka pitkäksi aikaa. Tämä vaikuttaa jaksamiseen työpaikoilla; jos sijaisia ei ole riittävästi, vakihenkilöstö kantaa raskaamman työtaakan, mistä voi seurata väsymistä ja jopa sairauslomia.

Kesäajan toiminnan supistusten ja sulkujen määrä näyttää olevan edellisten vuosien tasoa. Sulut kohdistuvat kesällä 2014 pääluottamusmiesten arvion mukaan erikoissairaanhoidossa erityisesti kirurgian, psykiatrian, korva-, nenä- ja kurkkutautien sekä naistentautien alueille.

Perusterveydenhuollossa sulut kohdistuvat eniten vastaanottotoimintaan (lääkärivastaanotot, hoitajavastaanotot, ajanvaraus), neuvolatoimintaan, hammashuoltoon, fysioterapiaan ja mielenterveystoimistoihin. Myös päivähoidon toimintaa suljetaan kesällä.

Osa suluista ja toiminnan supistamisista on perusteltuja: kesällä lomaillaan ja esimerkiksi kiireettömät operaatiot voidaan siirtää heinäkuulta kesä- tai elokuulle. Päivähoidossa lapsetkin lomailevat kesällä, joten hoitoa voidaan keskittää esimerkiksi suurissa kaupungeissa muutamaan auki olevaan päiväkotiin. Sen sijaan esimerkiksi psykiatrian ja mielenterveystoimistojen kesäsulut mietityttävät – miten on varmistettu että asiakkaat ja potilaat pärjäävät kesäkuukausien aikana? Tämä voi aiheuttaa huolta omaisille ja kuormitusta päivystyksissä.

Sairaanhoitajista, lähi- ja perushoitajista, bioanalyytikoista ja röntgenhoitajista on pääluottamusmiesten arvioiden mukaan pulaa tänäkin vuonna. Tätä arviota tukee kesäkuussa 2014 julkaistu Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ammattibarometri, jonka mukaan 15 yleisimmän pula-ammatin listalla on kymmenen sosiaali- ja terveysalan ammattia. Barometrin mukaan lääkärit ja sairaanhoitajat ovat edelleen ne kaksi ammattiryhmää, joista on eniten työvoimapulaa.

Työvoimapulalla on positiivisiakin piirteitä. Se on lisännyt alan vetovoimaisuutta nuorten ja aikuisten keskuudessa. Sosiaali- ja terveysalalle on ollut tänä keväänä runsaasti hakijoita ammattikorkeakouluissa.

Toisaalta sosiaali- ja terveydenhuollossa tuntuu olevan jonkin verran niin sanottua ”kohtaanto-ongelmaa”.  Samaan aikaan kun osassa sosiaali- ja terveydenhuollon työtekijöistä on työvoimapulaa, niin TEM:in tilastojen mukaan myös työttömyys on tällä sektorilla ollut kasvussa. Huhtikuussa 2014 terveydenhuolto- ja sosiaalialalla oli työttömänä 22 808 henkilöä (kasvu huhtikuusta 2013 yhteensä 21 %).

Voi olla että pienellä paikkakunnalla asuva vastavalmistunut nuori ei enää automaattisesti pääse oman alan töihin. Tai työllistyminen suurelle paikkakunnalle ei ole mahdollista asumisen kalleuden vuoksi.

Työkokemuksen saaminen omasta ammatista valmistumisen jälkeen olisi kuitenkin hyvin tärkeää – sillä on merkitystä ammattiin ja työhön sitoutumisessa. 1990-luvun laman aikana moni vastavalmistunut joutui menemään muulle alalle töihin ja valitettavasti osa jäi palaamatta sosiaali- ja terveydenhuoltoon kun talouden tilanne parantui. Täytyy toivoa että tämän taloudellisen taantuman aikana tämä ilmiö ei toistu.

Kommentit

Käyttäjän Tehy kuva

Pia Keijonen 19.6.2014

Uskottavaa on, että alalla on mainittua kohtaanto-ongelmaa. Vaikka nuori ammattilainen voi muuttaa työn perässä, on vaikea kotiutua, jos verkostot jäävät taakse. Pääkaupunkiseudulla tämä on nähtävissä. Työnantajan ja myös järjestöjen ja muiden kumppanien on tärkeää miettiä millaista työajan ulkopuolista aktiviteettia ja toimintaa voisi kehittää uuden verkoston rakentamiseen.Työttömien joukossa taas on mukana runsaasti henkilöitä jotka eivät sovellu alalle. Jotkut ovat työkyvyttömiä mutta syystä tai toisesta tarpeellisten toimenpiteiden tavoittamattomissa. Pelkään että soveltumattomien osuus lisääntyy niin kauan kuin terveysalaa tarjotaan ratkaisuna rakenne- ja pitkäaikaistyöttömyyteen tärkeimpänä kriteerinä saada tutkinto sen sijaan, että alalle soveltuvuus, motivaatio ja taipumukset olisivat tärkein hakeutumisperuste.

Sanna Rosman 19.6.2014

Toivominen ei riitä, vaan myös liiton olisi hyvä tehdä konkreettisia toimia. Liitto puhuu usein kunnallisesta tilanteesta, mutta myös monella yksityisellä sektorilla tilanne on sama.

Sijaisia ei palkata sairaslomien ajaksi, vaan työt tehdään "talon sisäisin siirroin", tai pienemmällä miehityksellä. Vakituinen henkilökunta ajetaan loppuun monessa paikassa; vanhusten hoidossa, pienissä sairaaloissa ja terveyskeskuksissa.

Palkatonta vapaata ei myönnetä työntekijöille edes muutamaksi päiväksi, ilman muiden työntekijöiden suostumusta tehdä töitä, vapaiden ajan, vajaalla miehityksellä. Toinen vaihtoehto palkattoman saamiseen on hankkia itse sijainen. Eikö tämä ole ehdottomasti esimiehen tehtävä, kun kyseessä on palkaton vapaa?Eivätkö sijaiset ole yhtä arvokkaita työntekijöitä kuin vakituisetkin työntekijät? Selkeästi eivät, koska nykyiset työnantajat kohtelevat heitä kuin kynnysmattoa.

Nykyinen suuntaus on järjetön, ja voi vain ihmetellä, tuottavatko ylimääräiset, loppuunpalamisista johtuvat, sairaslomapäivät todella säästöjä sosiaali- ja terveydenhuoltoon?

Tatu Tiala 23.6.2014

Kesä vedetään täällä pohjoisemmassaskin tiukemmalla ruuvilla edellisvuosiin nähden. Kuitenkin luottamusmiehiltä saatujen viestien mukaan opiskelijoilla olisi töitä, koska iv-luvattomia on aikasempaa ennemmän töissä.

Kesäsulut ovat ankarat ja niillä varmaan haetaan säästöjä myös sitä kautta, ettei sijaisia tarvitsisi hankkia. Kuitenkin juuri silloin kun vedetään aivan alarajoilla, yksittäisetkin poissaolot aiheuttavat sen, että toimintaa ei välttämättä pystytä järjestämään ideaalisesti tai turvallisesti.

Marja 24.8.2014

Olen elämässä jo kolmatta lamaa, ja se vaikuttaa liian suuresti terveydenhuoltoalaan, myös omaan jaksamiseeni.. 90-luvun lama oli minulle työssä iso ongelma, jouduin ajottain työskentelemääm yövuorossa opiskelijan kanssa kahden ja useimmiten koin olevani 30 potilaan kanssa yksin, jotenkin jaksoin, kaikki eivät jaksaneet. Nyt kun taas alettiin puhua, ei lamasta, vaan eu:n myötä puhutaan talouskasvun hidastumisesta, koen taas, että minun on tehtävä enemmän mihin kykenen. Ihmettelen miksi Tehy ei koskaan kykene vastaamaan jäsenistönsä ongelmiin. Alkaa olla tilanne, että jokaisesta vuorosta puuttuu 1-2 tyäntekijää ja ne jotka kykenevät suoriutumaan tehtävistä ovat tulevaisuuden sairastajia kuten itse nyt 90-luvun jaksajana.Kuinka Tehy aikoo paneutua työntekijöiden jaksamiseen? Tulisi selvittää ylityöt, kaksoisvuorot, ja sairauspoissaolot. Marja