Koronavirusepidemian aikana näytteitä otetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan ensisijaisesti potilailta, joilla on vakavia hengitystieinfektion oireita sekä terveyden- ja sosiaalihuollon henkilökunnalta. Henkilöstön terveys ja työvoiman riittävyys voidaan testaamisella turvata. Hyvä näin.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru on ilmoittanut, että Suomi lisää koronavirustestausta merkittävästi. Hän tuo esille, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö testataan, kun on pienikin epäily tartunnasta. Tämä on hoitohenkilöstölle tärkeä linjaus, josta on pidettävä kiinni.
Testaaminen on tärkeää myös siksi, että sen avulla voidaan tarvittaessa osoittaa mahdollinen ammattitauti. Lakiyksikön johtaja Kirsi Pohjolainen Tapaturmavakuutuskeskuksesta kirjoitti blogissaan, että koronavirustauti voidaan korvata ammattitautina, jos lain mukaiset edellytykset täyttyvät.
Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan ammattitautina korvataan sairaus, joka on todennäköisesti ja pääasiallisesti aiheutunut fysikaalisesta, kemiallisesta tai biologisesta tekijästä työssä, työntekopaikan alueella tai työhön liittyvässä koulutuksessa. Tartuntalähde ja -olosuhde on pystyttävä selvittämään, ja syy-yhteys työntekoon osoitettava. Osoittamista luonnollisesti helpottaa, jos työntekijän kotona ei ole koronatartunnan saanutta, ja hän on sairastuneita työssään hoitanut.
Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö työskentelee etulinjassa, ja kuka tahansa voi saada tartunnan. Tällä hetkellä suojautumisessa on suuria ongelmia, mikä lisää työntekijän riskiä saada tartunta. Suojaimista on pulaa, niiden laatu ei vastaa tarkoitusta, ja ohjeistukset suojaimien käytöstä ovat sekavat.
Ammattitautidiagnoosin saamisen mahdollisuus ei kuitenkaan missään tapauksessa oikeuta tinkimään suojautumisesta. Työntekijän suojautuminen koronatartuntaa vastaan on kaiken A ja O.