Koronatilanne hallinnassa – hoitohenkilöstöä koskevia valmiuslain rajoituksia voisi purkaa

Uudenmaan eristys purettiin taannoin etuajassa, koska rajoitus ei ollut enää välttämätön koronan vastaisessa taistelussa. Vapun alla hallitus päätti samasta syystä palauttaa normaalin koulutyön 13.5.2020 lukien. Molemmissa päätöksissä korostettiin sitä, että ihmisten perusoikeuksia rajoittavia toimia ei voida pitää voimassa kauempaa kuin on ehdottoman välttämätöntä.

Kuvateksti
Kuva: Tommi Anttonen / Lehtikuva

Hoitohenkilöstöä koskevia valmiuslain rajoituksia, niiden jatkoa ja perusteita on pohdittu paljon myös hoitajajärjestöissä ja mm. puheenjohtajien viikon takaisessa blogissa

Valmiuslain tarkoittamat asetukset, jotka rajoittavat terveydenhuollon henkilöstön vuosilomien pitämistä ja heidän oikeuttaan työsopimustensa irtisanomiseen ja jotka velvoittavat heitä tekemään vastoin tahtoaan ylitöitä, ovat voimassa tällä hetkellä 13.5.2020 saakka. Hallituksen on aivan pian otettava kantaa siihen, aikooko se jatkaa näiden asetusten voimassaoloa mainitun päivän jälkeen.

Viimeisimmät tilastot ja uusimmat ennusteet näyttävät, että Suomessa on onnistuttu koronan torjunnassa jopa odotettua paremmin. Pelättyä terveydenhuollon kestokykyä uhkaavaa ja järjestelmää ylikuormittavaa sairauspiikkiä ei ole syntynyt. Useat sairaanhoitopiirit ovat viime päivinä ryhtyneet purkamaan koronan vuoksi tekemiään erityisjärjestelyjä ja palauttamaan henkilöstöä normaaleihin tehtäviinsä.

Tässä tilanteessa on perusteltua kysyä, ovatko terveydenhuollon henkilöstön perusoikeuksia voimakkaasti rajoittavat toimet enää tosiasiassa välttämättömiä? Ne voivat olla jossain tilanteissa edelleenkin hyviä ja ehkä jopa tarpeellisia keinoja, mutta tästä huolimatta tilanne on täysin erilainen kuin puolitoista kuukautta sitten, kun asetukset tulivat voimaan. 

Siksi näiden rajoitusten välttämättömyysedellytyksen olemassaoloon tulee suhtautua nyt erityisen kriittisesti. Tämä on tärkeää siitäkin syystä, että joillain työpaikoilla on ns. suoristettu mutkia ja kategorisesti otettu käyttöön pidennytyt irtisanomisajat ilman mitään kytköstä koronatilanteeseen. Samoin vuosilomia on jätetty vahvistamatta lain ja työehtosopimusten edellyttämällä tavalla valmiuslakiin vedoten.

Muistutan myös, että hoitajapula ei ole uusi ilmiö. Siitä on kärsitty jo ennen koronaa ja ikävä kyllä pula jatkunee jopa aiempaa pahempana kriisin jälkeen. 

Jos mitään radikaalia muutosta huonompaan ei tapahdu seuraavien puolentoista viikon aikana, on perusteltua todeta, että terveydenhuollon henkilöstön perusoikeuksia rajoittavien asetusten voimassaoloa ei ole enää 13.5.2020 jälkeen välttämätöntä pitää voimassa.