Kirurginen suojus on ensisijainen – kankaisen kuiduista hengitysoireita

Asiakkaiden kanssa lähikontaktissa työskentelevien on käytettävä suojusta sosiaalihuollon ympärivuorokautisissa toimintayksiköissä ja kotiin annettavissa palveluissa. Näin määrää sosiaali- ja terveysministeriö.

Kuvateksti
Kuva: iStock

Tavoitteena on suojata asiakkaita, joilla on kohonnut riski sairastua vakavasti koronavirustartuntaan.  

Jos kirurgista nenä-suusuojusta ei ole, on käytettävä pestävää tai kertakäyttöistä kankaista suojusta tai kasvot peittävää visiiriä. Tulkitsen tässä vahvan linjauksen kirurgisten nenä-suusuojainten ensisijaiseen käyttöön. Kankaiset maskit otetaan käyttöön vasta, jos kirurgisia suojia ei ole.  

Linjaus on tärkeä työntekijöiden terveydelle. Tehyyn tulee paljon yhteydenottoja kangasmaskien aiheuttamista hengitysoireista ja allergioista. 90 asteen kuumuudessa useita kertoja pestävästä kankaasta irtoaa kuituja, jotka aiheuttavat hengitysoireita.  

Asiakkaan suojaamisen lisäksi on suojattava työntekijä. STM:n päätös ei koske työntekijöiden suojaamista, sillä siitä on säädetty työturvallisuuslaissa. Laissa on säädetty työntekijöiden työkyvyn turvaamisesta ja ylläpitämisestä sekä siitä, miten terveyshaitat ehkäistään ennalta.  

Työnantajan vastuu on huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työnantaja tekee riskien arvioinnin. Sen pohjalta pitää laatia tarvittavat ohjeet ja menettelytavat koronatilanteeseen liittyvät menettelytavat.  

Altistumisen ehkäisemiseksi pyritään ensisijaisesti välttämään henkilökontakteja. Niitä ei useinkaan voi sosiaali- ja terveydenhuollossa kokonaan välttää, joten tartuntariski on aina olemassa. Tällöin on pohdittava toimenpiteitä, joilla olemassa oleva riski pienennetään hallittavalle tasolle. Keinona on oikeanlaisten henkilönsuojaimien käyttö. Niitä ovat hengityssuojaimet, suojakäsineet, suojalasit ja tarvittaessa suoja-asut. 

Työturvallisuuden kulmakivi sote-alalla on suojautuminen. Henkilöstö on kuitenkin saanut työssään tartuntoja. Olisiko näiltä vältytty paremmalla suojautumisella? Esimerkiksi Laakson sairaalassa on viime viikolla siirrytty tehokkaampaan suojaukseen, minkä jälkeen ei ole ilmaantunut uusia potilastartuntoja. Olisiko tässä oppimisen paikka?