Joustoilla ja paremmalla eläkkeellä jatkoon

Oletko valmis jatkamaan työssä eläkeiän jälkeen? Mikä saa sinut jatkamaan? Mikä estää? Tehy julkaisi Joustoilla jatkoa – selvityksen, jossa kuvattiin 55 – 68 – vuotiaiden tehyläisten aikomuksia eläkkeelle jäämisestä sekä tekijöitä, jotka tukevat ja estävät työssä jatkamista eläkeiän saavuttamisen jälkeen.

Selvitykseen vastasi 2091 tehyläistä, joten saatu aineisto oli varsin kattava ja laaja. Suurin osa jäsenistä aikoo jäädä eläkkeelle heti, kun siihen on mahdollista. Myös valmiutta jatkamiselle löytyy, jos siihen tuetaan ja kannustetaan.

 Tärkeimpänä kannusteena pidettiin parempaa eläkettä. Monissa tutkimuksissa on todettu, että rahalla ei olisi kannustavaa vaikutusta työssä jatkamiseen, mutta Tehyn selvityksessä asia näytti olevan toisin. Liekö sosiaali- ja terveydenhuoltoalan matalalla palkkauksella osuutta asiaan?

Tämän hetken joustavaa eläkeikää pidettiin hyvänä, koska jokainen voi oman terveyden- ja elämäntilanteen mukaan valita, mikä on paras hetki eläkkeelle jäämiselle. Tällaisen vapaaehtoisuuden koettiin kannustavan ja motivoivan jatkamiseen.

Vuonna 2013 tehyläisiä jäi eläkkeelle 1195 ja heidän keskimääräinen ikä oli silloin 62 vuotta. Olemme jo aika lähellä vuonna 2009 työmarkkinoiden keskusjärjestöjen asettamaa tavoitetta, jonka mukaan vuonna 2025 eläkkeellesiirtymisikä olisi 62,4 vuotta. 

Tehyn selvityksessä ilmeni, että päätös eläkkeelle jäännistä tehdään lähempänä 60 ikävuotta ja vastaajista yli puolet eivät olleet vielä tehneet päätöstä lainkaan. Eli nyt on tuhannen taalan paikka saada henkilöt jatkamaan, jos oikeasti ja aidosti halutaan työurien jatkuvan. Erilaisilla joustoilla tuetaan työntekijää jaksamaan eläkeikään asti, eläkeiän jälkeenkin ja vaikka vielä tekemään keikkatyötä eläkkeeltä käsin. Johtaminen nousee tärkeään asemaan tässäkin asiassa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä on tärkeä linjapäätös miten osa-aikaisuuksiin suhtaudutaan. Lyhennetty työaika tukee usein työntekijän jaksamista ja näin hänet saadaan pidettyä työelämässä. Lähiesimiestyön näkökulmasta on tärkeää tunnistaa hetki, jos työntekijän työkunto alkaa alentua. Esimieheltä vaaditaan rohkeutta ottaa asia puheeksi ja miettiä yhdessä työntekijän kanssa keinoja, joilla tuetaan jaksamista. Se on varhaista välittämistä.

Mutta ollaanko työyhteisössä valmiita hyväksymään, että jonkun työtehtäviä kevennetään? Hyväksytäänkö, että Maijalle räätälöidään tehtävät hänen jaksamisensa mukaan? Ellei, niin mietitäänpä toista vaihtoehtoa.

Tehy tilastoina 2013 osoittaa, että vuoteen 2030 mennessä joka toinen tehyläinen jää eläkkeelle. Joidenkin tilastojen mukaan vuoteen 2040 mennessä väestön kasvusta 90 % on yli 75 –vuotiaiden määrän kasvua. Tällä on luonnollisesti vaikutusta sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeeseen.

Pelkästään henkilökunnan voimakas eläköityminen ja palvelutarpeen kasvu aiheuttavat ison henkilöstövajeen ja sen lisäksi alaltamme valuu aina työntekijöitä muille aloille. Koulutuksella ei tätä vajausta saada täytettyä.

Olisiko siis hyvä, että Maija olisi edes osa-aikaisesti työssä? Työntekijäkohtaiset suunnitelmat auttavat työssä jaksamiseen ja alalla pysymiseen.

Kommentit

Käyttäjän Tehy kuva

Esa Ervasti 4.9.2014

Tätä kirjoittaessani, viimeisimpien uutisten mukaan, yleinen työeläkeikä olisi tulevaisuudessa 65 vuotta. Vuorotyötä, erityisesti kolmivuorotyötä tekevien työn rasitus on kiistatta osoitettu monissa tutkimuksissa, niin fyysisesti kuin psyykkisestikin kuormittavaksi, mikä työuran loppuvaiheessa aiheuttaa erinäisiä ongelmia työssäjaksamiselle. Eläkeiän nosto 65 ikävuoteen johtaa hoitoalalla todennäköisesti siihen, että yhä useampi joutuu jäämään osa-aika eläkkeelle tai työkyvyttömyyseläkkeellle ennen varsinaista eläkeiän täyttymistä. Jos eläkeikää lähestyvien työnkuvaa todella muutettaisiin hiljaisen tiedon välittäjän, konsultoivan, ohjaajan roolin suuntaan, tällöin työelämässä jaksamiselle viralliseen eläkeikään asti olisi pohjaa. Kuten Kaija Ojanperä kirjoittaa, erilaisilla joustoilla on tärkeä merkitys työssäjaksamiselle eläkeiän kynnyksellä ja sen jälkeen. "Johtaminen nousee tärkeään asemaan tässäkin asiassa". Nyt pitäsi johtamisen focus keskittää tämän asian ytimeen. Huolehtia hyvässä yhteistyössä ja ymmärryksessä työssäjaksamisen ja siellä viihtymisen pelimerkit niin, että meillä on tulevaisuudessa(kin) hyvinvoiva työtätekevien joukko kannattelemassa hyvinvointivaltion rippeitä.

Irkku 4.9.2014

Eläkkeellä ei näytä kannattavan tehdä keikkaa koska verotus niin kova. Pitäisi alentaa verotusta eläkeläisiltä että saataisiin heidät töihin.

Lastenhoitaja 17.9.2014

Olen ollut työelämässä siitä asti kuin pääsin peruskoulusta. Minulla on ollut onnea että en ole päivääkään tarvinnut olla työttömänä.Silti toivon että ei muuttettaisi eläkeikää, koska omasta mielestäni pitäisi jo saada täysi eläkettä kuin on täyttänyt 63.v. En usko että jaksaisin pitempään olla mukana työelämässä.Lastenhoitajan työ on psykkisesti raskas, kuormittaa jalkoja ym.Olen siitäkin pahoillani että olen menettänyt ansaittua eläkettä siitä ajasta kuin ei lasketa mukaan tuloja ennen kuin täyttää 23v.

Tuula 30.9.2014

Vuoden 2005 eläkeuudistus huononsi kolmevuorotyötä tekevien tehyläisten eläkeikää. Tuolloin oli vielä ammatillinen eläkeikä 58 vuotta, mutta sen jälkeen on siirrytty yksilölliseen eläkeikään, jonka johdosta joku voi jäädä täydelle eläkkeelle 60-vuotiaana kun taas toisen samanikäisen yksilöllinen eläkeikä voi olla 65 vuotta riippuen siitä miten pitkään olet ollut kunnallisessa työsuhteessa. Tuolloin Tehy ´hyväksyi muutoksen mukisematta. Nyt sitten nämä nuorempana eläkkeelle jääneet tulevat takaisin töihin saaden yhtä aikaa sekä eläkettä että palkkaa. Ei kai tämän pitänyt olla itseisarvo eläkeuudistuksessa. Ja mitä tulee verotukseen, ei se lopullisessa verotuksessa niin suuri ole että hyväntekeväisyyttään tultaisiin töihin. Onhan lääkäreilläkin hyvät palkat, eivätkä varmasti kieltäydy palkankorotuksista verotuksen vuoksi. Kyllästyttää tuo ikuinen mantra, että joutuu maksamaan vain veroja, jos tekee lisä- tai ylitöitä. Ei voi kuin ihmetellä, millainen laskupää tällaisilla on.