Jokainen uhka- ja väkivaltatilanne ilmoitettava omalle esimiehelle

Kuvateksti
kuva: Leena Louhivaara

Aamulehti haastatteli minua toukokuun lopussa hoitajiin kohdistuvasta väkivallasta. Hoitajiin kohdistuva väkivalta voi olla suoraa väkivaltaa, joka tarkoittaa esimerkiksi huitomista, lyömistä tai potkimista. Myös uhkaava käytös kuten huutaminen, kiroilu tai omaisuuden rikkominen on tavallista.

Tehy teki jäsenkyselyn seksuaalisesta häirinnästä sosiaali- ja terveysalalla. Valitettavasti myös seksuaalinen häirintä on yleistä ja #metoo-kampanja koskee siis myös tehyläisiä:

https://www.tehy.fi/fi/mediatiedote/tehy-seksuaaliseen-hairintaan-ei-puututa-tarpeeksi-sosiaali-ja-terveysalalla

Helposti käy niin että hoitajat ikään kuin hyväksyvät väkivallan osaksi työtään. Ikään kuin olisi normaalia, että hoitajia voi kohdella ihan miten tahansa.

Jokainen uhka- ja väkivaltatilanne on ilmoitettava omalle esimiehelle, työsuojeluvaltuutetulle ja työterveyshuoltoon.

Työnantajalla on siis vastuu työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä. Menettelytapaohjeet työväkivallan ennaltaehkäisystä ja väkivaltatilanteiden hallitsemisesta laaditaan yhteistoiminnassa työnantajan ja työntekijöiden edustajien kanssa. Perehdytyksessä huomioidaan ohjeet.

Tehyn ohjeet väkivaltatilanteisiin

1. Harjoittele ja ehkäise ennalta.

– Työturvallisuus on työnantajan vastuulla. Siitä ei päästä yli eikä ympäri. Työnantajan pitäisi säännöllisesti harjoituttaa ja ohjata henkilökuntaa väkivaltaisten tilanteiden varalle perehdytyksessä ja täydennyskoulutuksessa. Harjoittelemmehan me elvytystäkin säännöllisesti. Työnantaja tietää velvollisuutensa, mutta jalkauttamiseen ei panosteta riittävästi. Tämä on outoa, sillä esimerkiksi poliisit harjoittelevat vaaratilanteiden ehkäisemiseksi.

2. Tee ilmoitus uhkailusta ja väkivallasta.

– Väkivallasta pitää ilmoittaa omalle esimiehelle, vakavat tapaukset ilmoitetaan poliisille. Useissa terveydenhuollon yksiköissä on sähköinen ohjelma, johon kirjataan vaaratilanteet. Jos sitä ei ole, niin ne kirjataan paperille. Myös uhkaus pitää ilmoittaa. Työnantaja ei voi tehdä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, jos ei tiedä asiasta.

3. Jos ei muuten niin lailla.

– Lainsäädäntöön yritetään vaikuttaa niin, että ensihoidon työntekijät olisivat samalla viivalla poliisien kanssa. Rikoslakiin haetaan muutosta niin, että rangaistus olisi sama kuin poliisiin kohdistuvassa virkamiehen väkivaltaisessa vastustamisessa. Kyse on ensihoidon väestä, mutta tämä pitäisi ulottaa alamme kaikkiin työntekijöihin. Valtioneuvoston asetuksella pitää antaa työnantajaa velvoittavampia säännöksiä työntekijän turvallisuuteen ja terveyteen liittyvistä järjestelyistä väkivaltaa uhkaavissa tehtävissä.

4. Lisää tietoutta opiskelussa.

– Yksi keino on lisätä tietoutta ja harjoittelua terveydenhuollon opiskeluvaiheessa ja täydennyskoulutuksessa. Sitä on siellä nytkin mutta tarvetta on lisäkoulutukselle. Hämmästyin lukiessani hoitajakoulutuksessa olevien kommentteja. Opiskelijat totesivat, että niin seksuaalinen häirintä kuin muukin väkivalta ovat heille tuttuja.

5. Turvanapit.

- Vaarojen arvioinnin pohjalta työnantajan pitää tunnistaa väkivallan uhka ja ryhtyä ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, esim. turvanapit työntekijöille, hälytysjärjestelmien asettaminen, vartioinnin järjestäminen, parityöskentely, poistumisreittien varmistaminen jne.

6. Hoitaja, älä hyväksy.

– Yksi tärkeä keino on, että hoitaja itse sisäistää ongelman. Monella voi olla ajatusta, että hoitajan pitää kestääkin muutamat ylilyönnit, eikä inahtaa joka rusahduksesta. Näin se ei mene. Meillä on nollatoleranssi niin kuin muuallakin. Väkivaltaa ei saa hyväksyä. Hoitoalasta on tullut työväkivallan riskiammatti. Jos väkivaltaa ei saada kuriin, kuinka ala pysyy houkuttelevana?