Hallitus on vaatinut alijäämien nopeaa kattamista ja uusia säästöjä samaan aikaan, kun hyvinvointialueilla on ollut käynnissä toistuvia yhteistoimintaneuvotteluja, rekrytointikieltoja ja henkilöstövähennyksiä.
Koko järjestelmää kuormittaa vakava rahoitusongelma. Valtaosa alueista on hakenut lisäaikaa alijäämien kattamiseen ja kolme uutta aluetta on joutunut valtion arviointimenettelyyn.
Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen muistuttaa, että toimivat sote-palvelut ja osaava henkilöstö ovat olennainen osa Suomen huoltovarmuutta ja kokonaisturvallisuutta. Soteen käytetty raha on myös turvallisuusinvestointi.
– Suomessa puhutaan aivan oikein turvallisuudesta ja varautumisesta enemmän kuin vuosikymmeniin. Silloin on käsittämätöntä samaan aikaan heikentää sitä järjestelmää ja niitä ammattilaisia, joihin koko yhteiskunta kriisin hetkellä turvautuu. Soteen käytetty raha on myös panostus huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen, Rytkönen sanoo.
Rahoituksen kasvu ei ole sama asia kuin uusi panostus soteen
Hallitus on perustellut politiikkaansa sillä, että hyvinvointialueiden valtionrahoitus on kasvanut. Pelkkä euromääräinen kasvu ei kuitenkaan kerro siitä, onko palvelujen toimintaedellytyksiä vahvistettu.
– Indeksitarkistus ei ole uusi sote-panostus. Kun hinnat, palkkakustannukset ja ihmisten palveluntarve kasvavat, rahoituksen euromääränkin täytyy kasvaa jo siksi, että palvelut pysyisivät edes entisellä tasolla. Samaan aikaan hyvinvointialueilta on vaadittu uusia säästöjä, sanoo Tehyn pääekonomisti Anni Marttinen.
Tehy vaatii, että julkisten palveluiden rahoituksen on oltava veronalennuksia tärkeämpää. Seuraavalla hallituskaudella hyvinvointialueiden rahoitusmalli on uudistettava niin, että rahoitus vastaa nykyistä paremmin alueiden todellista palvelutarvetta ja mahdollistaa pitkäjänteisen suunnittelun. Lisäksi yhteisöveron alentamisesta on luovuttava.
– Ei ole mahdollista rakentaa parempia palveluja, kehittää toimintaa ja pitää henkilöstöä alalla, jos tavoitteissa maalin paikkaa siirretään jatkuvasti. Ensi vaalikaudella on lopetettava sote-rahoituksen käyttäminen poliittisena pelinappulana ja luotava hyvinvointialueille pitkäjänteinen, ennakoitava näkymä, Millariikka Rytkönen vaatii.
Hoitajille on annettava työrauha
Tehy vaati jo kevään 2026 kehysriihen alla sote-leikkausten lopettamista, yhteisöveron alentamisen ja suurituloisten veronkevennysten perumista.
Jatkuvilla säästö- ja yhteistoimintaneuvotteluilla on hintansa myös henkilöstölle. Tehyn vuonna 2025 julkaisemassa laajassa selvityksessä 64 prosenttia hyvinvointialueilla työskentelevistä vastaajista kertoi työssä jaksamisensa ja työhyvinvointinsa heikentyneen hyvinvointialueuudistuksen jälkeen. Vain 28 prosenttia uskoi jaksavansa työuransa loppuun asti.
– Hoitajat ovat tehneet osansa. He ovat venyneet henkilöstöpulassa, säästöissä ja jatkuvissa organisaatiomuutoksissa. Tämän on yksinkertaisesti loputtava ensi vaalikaudella. Hoitajien kannattaa katsoa tarkkaan kenelle antavat äänensä eduskuntavaaleissa, Rytkönen sanoo.
Lisätietoja:
Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, haastattelupyynnöt erityisavustaja Mila Huovisen kautta, puh +358 40 054 0005, [email protected]
Tehyn pääekonomisti Anni Marttinen, puh +358 40 765 8584, [email protected]
