Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa ei tunneta riittävästi sote-alalla

Suomen koulutusjärjestelmä perustuu duaalimalliin, jossa korkeakoulututkintoja voi suorittaa yliopistoissa tai ammattikorkeakouluissa. Tehyn kyselyssä selvitettiin sote-alan ammattilaisten syitä, jotka ovat johtaneet haluun suorittaa ylempi korkeakoulututkinto. 

Viime vuosituhannen lopulla ammattikorkeakoulujärjestelmä liitettiin osaksi suomalaista  tutkintokoulutusjärjestelmää yliopistojen rinnalle. Ammattikorkeakoulututkinnon lisäksi luotiin ylempi ammattikorkeakoulututkinto vuodesta 2002 lähtien, siis 20 vuotta sitten.

Korkeakoulutuksen duaalimalli vahvistui, kun vuonna 2017 säädettiin valtioneuvoston asetuksella tutkintojen ja muun osaamisen viitekehys, jossa yliopistojen alempi (kandidaatti) ja ylempi (maisteri) tutkinto rinnastettiin samaan osaamisen tasoon kuin ammattikorkeakoulu- ja ylempi ammattikorkeakoulututkinto.

Kysyimme jäseniltämme ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen motiiveista, tavoitteista ja kannusteista joulukuussa 2021. Kyselyyn vastasi lähes 900 (n=868) maisteri- tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanutta jäsentämme.

Vastaajista 78 % oli suorittanut ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, 30 % maisterin tutkinnon ja 2 % tieteellisen jatkotutkinnon (tohtori).

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon aloituspaikkojen voimakas lisäys näkyy hyvin myös tehyläisten tutkinnoissa. Nähtäväksi jää, miten maisterin tutkintojen määrä muuttuu, kun Helsingin yliopisto käynnistää uutena koulutuksena 2023 alkaen terveystieteiden maisterin koulutuksen.

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden yleisin tutkintonimike oli sairaanhoitaja, yamk (66 %) ja suosituin koulutus- tai opinto-ohjelma sosiaali- ja terveyspalvelujen johtaminen ja kehittäminen (50 %). Myös terveyden edistämisen ohjelma oli suosittu (23 %). Maisterin tutkinnon suorittaneista noin 90 %:lla tutkintonimikkeenä oli terveystieteiden tai terveydenhuollon maisteri. Suosituin tieteenalaohjelma pääaineena oli hoitotiede (46 %) ja terveyshallintotiede tai johtaminen (27 %).

Noin 40 % vastaajista toimi esihenkilö- tai johtamistehtävissä ja noin kolmannes erilaisissa asiantuntijatehtävissä. Opetustehtävissä kertoi toimivansa noin 4 % vastaajista. Määrä on pieni, sillä ylemmän ammattikorkeakoulun tutkinto tähtää juuri johtamistehtäviin.

Yli puolet vastaajista kertoi tärkeimmäksi syyksi hakeutua ylempään tutkintoon uralla etenemisen. Myös oman osaamisen kehittäminen koettiin tärkeäksi tekijäksi opintoihin hakeutumiselle. Vastaajilla oli tavoitteena koulutuksen jälkeen tavoitteena joko esihenkilön tehtävät tai erilaiset asiantuntija- tai kehittämistehtävät. Reilu kymmenesosa haaveili opetustehtävistä.

Ylemmällä tutkinnolla näyttäisi olevan vaikutusta jäsenten työuran kehitykseen. Noin 2/3 kertoi, että työnkuvassa on tapahtunut muutoksia tukinnon suorittamisen jälkeen ja noin puolet vastaajista oli varsinaisesti vaihtanut työpaikkaa tutkinnon jälkeen. Tästä huolimatta kaikki eivät ole olleet tyytyväisiä urakehitykseensä, ja osalla työtehtävät liittyvät ammattihenkilön tehtäviin työnhakuyrityksistä huolimatta. Tämä ei myöskään ole ylemmän korkeakoulututkinnon tavoite.

Vastauksissa otettiin runsaasti kantaa siihen, että YAMK-tutkintoa ei riittävästi arvosteta tai tunneta edelleenkään työelämässä. Kritiikki liittyi erityisesti työnantajan suhtautumiseen ko. tutkintoon ja sen vertaamiseen yliopiston maisteritutkinnon kanssa.

Eriarvoistava asema ilmenee erityisesti työnhakutilanteessa. Tähän kytkeytyivät myös korkeakoulujärjestelmän duaalimallin haasteet mm. Jatkokoulutuspyrkimyksissä, sillä YAMK-tutkinnolla on haastavaa edetä tohtorin tutkintoon.

Työnantajan kannustamattomuutta opinnoissa tuotiin uudelleen esiin. Tutkinnon vaikutuksia omaan palkkaukseen ruodittiin. Lisäksi nostettiin esiin urakehityksen haasteita ja mahdollisuuksia sekä haluttiin kertoa myös tarinoita siitä, miten ylemmän tutkinnon suorittamisen jälkeen ura on lähtenyt uuteen nousuun.

Kysely on ajankohtainen siitäkin syystä, että käynnissä on paraikaa sote-alan korkeakoulutuksen kehittämisen hanke ns SOTEKO-hanke, jossa Tehy on mukana.

Kyselyn tulosyhteenvedossa lisää aiheesta.

Aiheesta on uutisoinut aiemmin Tehy-lehti.

Suosittelemme sinulle

Työelämäopas
24.3.2021
Työelämäopas
11.3.2022