#MeidänKaikkienAsia: Hätätyö vaatii perusteen – ”Suuronnettomuustiimi ei ole jemmaryhmä”

Sairaaloiden johtajat ja valvova viranomainen eivät vaikuta olevan perillä siitä, mitä hätätyö on ja miten sairaalat ovat varautuneet suuronnettomuuksiin.

”Suuronnettomuuksia ei pystytä hoitamaan suojelutyöhön annetulla henkilöstömäärällä”, sanoi Husin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi MTV:n haastattelussa 31.3.

”Olemme joutuneet tekemään dialyysin osalta määräyksiä hätätöihin”, sanoi VSSHP:n johtaja Petri Virolainen 7.4. MTV:llä.

”Arvioni on keskiviikkoaamun tietojen perusteella, että poikkeustilanteessa potilasturvallisuus vaarantuisi. Siis jos tapahtuisi esimerkiksi suurpalo”, sanoi avin ylitarkastaja Heikki Mäki Turun Sanomissa 7.4. Mäki oli saanut tietoja suojelutyöstä työnantajalta.

Kummallista, että sairaaloiden johtajat ja jopa valvova viranomainen puhuvat hätätyöstä puuta heinää. Hätätyö on työaikalaissa määritelty selkeästi: se edellyttää ennalta-arvaamatonta tapahtumaa, kuten suuronnettomuutta.

Kummallista, että sairaaloiden johtajat ja valvova viranomainen eivät vaikuta olevan perillä siitä, miten sairaalat ovat varautuneet suuronnettomuuksiin.

Yksi, ikävä selitys sekaville puheille on se, että johtajat hämmentävät tarkoituksellisesti, haluavat pelotella kansalaisia ja murtaa laillista lakkoa.

Tehdään nyt asia selväksi: Suuronnettomuushälytyksessä ei lakkoilla eikä neuvotella suojelutyöstä.  Suuronnettomuus on hätätyön peruste, ja silloin tehdään hätätyötä, kuten laki määrää.

Suuronnettomuuden varalta sairaalalla on oltava toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelman perusteella sairaala hälyttää suuronnettomuus eli suro-tiimin.

Hälytyksen saatuaan suro-tiimi rientää protokollan mukaisesti työhön vapaalta tai muista työtehtävistä. Ei tiimi koskaan varta vasten odottele toimintavalmiudessa, koska tulee ennalta-arvaamaton suuronnettomuus. Sairaanhoitaja Outi Miettinen kuvasi somessa osuvasti: "Tiimi ei ole mikään sairaalan tiloissa kykkivä jemmaryhmä."

Myyrmannin pommi-isku, Konginkankaan liikenneonnettomuus sekä joukkomurhat Jokelan ja Kauhajoen kouluilla ovat esimerkkejä ennalta-arvaamattomista suuronnettomuuksista. Niissä on ollut kysymys hätätyöstä.

Hyvissä ajoin tiedossa olleessa ja vieläpä siirretyssä työtaistelussa ei ole mitään ennalta-arvaamatonta.

Työnantajat ovat väläytelleet hätätyökorttia jo ennen lakkoakin tilanteissa, joissa hoitajista on ollut pulaa. Kortti on työnantajalle houkutteleva, koska silloin se voi määrätä työntekijän töihin suostumusta kyselemättä ja poiketa työaikalain määräyksistä.

Hätätyön käsitettä ei pidä vesittää ja vedota siihen, kun työpaikalla on liian vähän työntekijöitä. Hätätyöllä pelaamisen sijaan työnantajien kannattaisi ääneen myöntää, että hoitajapula hidastaa, vaikeuttaa ja vaarantaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa normaalioloissakin.

Myöntää, että järjestelmämme on jo pidempään toiminut hoitajien joustamisen varassa. Kun jousto loppuu, saumat väistämättä repeilevät.

Tänä keväänä neuvotellaan sote- ja varhaiskasvatusalan palkkauksesta ja muista työehdoista. Hoitajapulasta on tullut vakava ongelma, joka ei ratkea, ellei alan palkkausta ja työoloja paranneta. Niiden saaminen kuntoon on kaikkien suomalaisten yhteinen asia. #MeidänKaikkienAsia -blogisarjassa Tehyn asiantuntijat kertovat neuvotteluista ja niiden taustoista.

Seuraa neuvottelukierrosta www.tehy.fi/neuvottelukierros

Suosittelemme sinulle

Työelämäopas
11.3.2022