Sote-ala tarvitsee soveltuvuuskokeet— AMK-tutkinnon jo suorittanut jää opiskelupaikatta

Pettynyt, opiskelupaikkaa vaille jäänyt hakija otti yhteyttä. Hänellä on jo yksi AMK-tutkinto suoritettuna.

Kuvateksti
Kuva: Jaakko Martikainen

Paikatta jäänyt kysyi, millä tavalla sosiaali- ja terveysalalle motivoituneet ja oikeasti kiinnostuneet työntekijät löytyvät, kun soveltuvuutta ei testata eikä hakijoita haastatella. Hän kirjoittaa: 

”Sosiaali- ja terveysalalta puuttuvat soveltuvuusosiot, haastattelut, motivaation arviointi sekä aiemman työkokemuksen sekä aikaisempien hakujen huomioiminen. Ennen on saanut hyvitystä siitä, jos hakuja samaan tutkintoon on jo ennestään.” 

Opiskelijavalinnassa on ongelmia, joihin pitää miettiä ratkaisuja. Sosiaali- ja terveysalalla opiskelupaikan saaminen on vaikeaa esimerkiksi ensihoitajan, fysioterapeutin ja kätilön tutkintoon. Aloituspaikkoja on vähän.  

Miten tarkoituksenmukaista on testata valintakokeella hakijan kyvykkyyttä AMK-opintoihin, jos hänellä on jo ennestään hyvin arvosanoin suoritettu AMK-tutkinto?  

Miksi yhden AMK-tutkinnon jo suorittanut ei saa opiskelupaikkaa, vaikka on saanut valintakokeessa enemmän pisteitä kuin alimmillaan ensikertalaisena sisään hyväksytty opiskelija?  

Onko valintaperusteet laadittu oikeasti niin, että valituksi tulevat alalle parhaiten sopivat hakijat?  

Opiskelijavalinnat ja korkeakouluopintojen nopeuttaminen -tutkimuksen mukaan muut kuin ensikertalaiset eivät korkeakouluun hakiessaan ole kohtuuttoman huonossa asemassa.  

Tilanne on AMK-tutkinnon suorittaneen hakijan näkökulmasta silti täysin kohtuuton. Hän ei useista yrityksistä huolimatta saa opiskelupaikkaa, vaikka omat pistemäärät ovat useita pisteitä korkeammat kuin alin hyväksytty pistemäärä. 

Joustavien opintopolkujen, joustavien opinto-oikeuksien, hyväksi lukemisten ja siirto-opiskelijavalintojen kautta valituksi tulleiden määrät ovat yksinkertaisesti liian pieniä. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden tai korkeakoulun opiskelupaikan vastaanottaneiden asema ei saa muodostua kohtuuttomasti heikommaksi kuin ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien. 

Korkeakoulujen tulisi nykyistä paremmin mahdollistaa opintojen aloittaminen aiempien opintojen ja suoritettujen tutkintojen osien perusteella. Toisen korkeakoulututkinnon suorittamisen ja opiskelualan vaihtamisen tulee olla jatkossakin mahdollista. 

Korkeakoulujen pitää luoda jo alaa vaihtavien ja jo yhden tutkinnon suorittaneille joustavia mahdollisuuksia siirtyä korkeakoulujen sisällä ja välillä.  

Soveltuvuuskokeet ovat yksi ratkaisu ongelmaan. Tehy on jo vuosia ajanut sosiaali- ja terveysalan koulutukseen pakollisia ja valtakunnallisia soveltuvuuskokeita.  

Soveltuvuuskokeessa pyritään selvittämään henkilön soveltuvuus työtehtävän alalle ja motivaatio.  

Motivaatio on työssä ja opinnoissa menestymisen keskeinen edellytys. Yhtenäinen soveltuvuuskoe on edellytys soveltuvuuden mahdollisimman vaikuttavalle ja yhtenäiselle arvioinnille.  

Soveltuvuuskokeista luopuminen on johtanut siihen, että alalle on päätynyt hoitotyöhön sopimattomia henkilöitä. Kansalaisten on voitava luottaa siihen, että sosiaali- ja terveysalalla työskentelee sitoutuneita ja osaavia ammattilaisia myös tulevaisuudessa.