kuva: iStock

Hankkeet mahdollistavat työn ohessa oppimisen

Työnantajan tarjoaman lisä- ja täydennyskoulutuksen määrään vaikuttavat työyhteisön toimintojen kehittäminen sekä henkilöstön koulutus ja tehtävät. Yllättävää kyllä – paljon parjatut hankkeet mahdollistavat sosiaali- ja terveysalan henkilöstölle mahdollisuuden käytännönläheiseen oppimiseen. 

Hoitotyön tulee aina perustua tutkittuun tietoon ja näyttöön. Sosiaali- ja terveysalan koulutus on laaja ja tuottaa perusosaamisen työtehtäviin. Osaamista työntekijä syventää työelämässä. Työ muuttuu kuitenkin nopeasti ja työelämässä opitun tueksi tarvitaan tiedollista osaamista.   

Tehtävien muuttuessa tai lisääntyessä on työnantajan varmistettava työntekijän osaaminen ja tarvittaessa tarjottava lisäkoulutusta. Työntekijän on myös itse ilmaistava lisäkoulutuksen tarve. Tehyn suosituksen mukaan työntekijän vuosittaisen lisä- ja täydennyskoulutuksen minimimäärä on vähintään kuusi kuuden tunnin mittaista, palkallista työpäivää.  

Sosiaali- ja terveysalan henkilöstö onkin yksi innokkaimmista lisäkoulutuksen ja oman osaamisen kehittäjistä.  

Tehy tekee yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa. Eniten tehyläisiä näytti 2020–2021 kiinnostavan työhyvinvoinnin johtaminen, itsensä johtaminen, psykologinen joustavuus hyvinvoinnin edistämisessä, digitaidot, palliatiivisen hoidon lähtökohdat ja sähköiset palvelut asiakastyössä. Syksyllä 2021 campusonline.fi -portaalissa on taas tarjolla tehyläisille maksuttomia opintoja. 

Työelämän hektisyys ei kuitenkaan mahdollista työtehtävien ohella esimerkiksi tieteellisiin tutkimuksiin perehtymistä.  

Kun otetaan käyttöön uusia näyttöön perustuvia suosituksia ja käytäntöjä, kehittämisessä tulisi olla mukana moniammatillinen yhteisö: potilaat, hoitotyöntekijät, kuntoutuksen henkilöstö, terapeutit ja lääkärit. 

Hankkeista käytännönläheistä osaamista 

Ammatilliset oppilaitokset, ammattikorkeakoulut ja yliopistot tarjoavat erilaisia kursseja ja tutkintoja. Usein edellä mainittujen kurssien ja opintojen toteutus on irrallaan käytännön työstä ja arjesta.  

Sen sijaan erilaiset hankkeet toteutetaan usein niin että niissä on mukana eri työntekijäryhmät ja potilaat tai asiakkaat. Esimerkiksi Roboboost-nimisessä 6Aika-hankkeessa on luotu kursseja, joissa sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ja asiantuntijat voivat perehtyä palvelurobotiikan ja tekoälyn mahdollisuuksiin omalla alallaan. Tavoitteena on, että osallistujat olisivat mahdollisimman heterogeeninen ryhmä ja mukana olisi myös ammattilaisia ja asiantuntijoita.  

Aivovammaliiton hanketta toteutetaan pian viidessä yliopistollisessa sairaalassa  

Aivovammaliiton Tukea aivovammautuneen läheiselle -hankkeessa on kehitetty yhdessä terveydenhuollon ammattilaisten ja aivovammautuneiden henkilöiden läheisten kanssa voimavaraistavan tuen malli neurokirurgisille ja neurologisille osastoille. Hankkeen taustalla oli tieto siitä, että läheiset kokivat usein sairaalassa saamansa tuen riittämättömäksi, vaikka ammattilaiset arvioivatkin antavansa riittävästi tukea heille.  

Voimavaraistavan tuen malli sisältää materiaaleja sekä läheisille että ammattilaisille työnsä tueksi. Mallin vahvuus on siinä, että sen kehittämisessä on alusta alkaen ollut asiantuntijoita.  

Voimavaraistavan tuen mallin avulla selkeytetään sekä aivovammapotilaan, että läheisen polkua sairaalahoidon aikana. Sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöstön (lääkärit, sairaanhoitajat, toimintaterapeutit, sosiaalityöntekijät, fysioterapeutit) osalta tuloksien odotetaan lisäävän tietoutta aivovamman vaikutuksista potilaiden ja heidän omaistensa arkeen. Myös omaisten tarpeet tulevat paremmin huomioiduiksi ohjauksessa paremmin jo hoidon alkuvaiheessa.  

Osana hankkeen toimintaa on suunnitella ja toteuttaa osaamista vahvistavat työpajat ja seminaarimuotoista lisäkoulutusta hoitotyöntekijöille.  

Hankkeen tulosten pohjalta voidaan hoitotyöntekijöiden osaamista kehittää voimavaraistavan tuen mallin avulla viidessä yliopistollisessa sairaalassa (HUS, TAYS, TYKS, OYS, KYS).