24 tunnin työvuoroja käytetään tyypillisesti ensihoidossa. Työvuoroja voidaan teettää Aluehallintoviraston (AVI) myöntämällä luvalla. Tehy ei vastusta niin sanottua perinteistä 24 tunnin poikkeuslupaa.
Työaikaan liittyy monta liikkuvaa osaa, joista kannattaa olla perillä. Ylityö, lisätyö, jaksotyö - oletko näistä tietoinen?
Jaksotyötä käytetään yleisesti sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla sekä palvelutaloissa. Työnantajalla ei ole velvollisuutta käyttää jaksotyöaikaa, vaan työaika voidaan järjestää aina yleistyöajan mukaisesti.
Työsopimuksessa voidaan sopia koko- tai osa-aikaisesta työajasta. Työaikalain mukaan yleistyöajassa kokoaikaisen työntekijän työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.
Lisätyöllä tarkoitetaan säännöllisen työajan ylittävää työtä, joka ei ole vielä ylityötä. Yleensä lisätyötä syntyy, kun osa-aikainen työntekijä työskentelee enemmän kuin hänen työajakseen on sovittu. Työnantaja tarvitsee työntekijän suostumuksen lisätyön teettämiseen.
Liukuvassa työajassa työntekijä voi sovituissa rajoissa itse määritellä työn alkamis- ja päättymisajankohdan. Järjestelmässä työntekijä voi pidentää tai lyhentää säännöllistä vuorokautista työaikaa työajan liukumarajoissa.
Työaikaa on työn tekemiseen käytetty aika. Lisäksi työaikaa on aika, jonka työntekijän täytyy olla työpaikalla työnantajan käytettävissä. Jos työntekijä saa poistua ruokatauon aikana työpaikalta, ruokatauko ei ole työaikaa. Säännöllinen työaika käy ilmi työvuoroluettelosta.
Työntekijälle on annettava päivittäinen lepotauko (ruokatauko), jos hän työskentelee yli kuusi tuntia päivässä. Taukoa ei saa sijoittaa välittömästi työvuoron alkuun eikä loppuun.
Säännöllisellä työajalla tarkoitetaan työntekijän työsopimuksen mukaista normaalia vuorokautista tai viikoittaista työaikaa. Työaikalain mukaan säännöllinen työaika on yleistyöajassa enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Jaksotyöajassa säännöllinen työaika on 80 tuntia kahden viikon tai 120 tuntia kolmen viikon pituisena ajanjaksona.
Työnantajalla on velvollisuus kirjata jokaisen työntekijän tekemät tunnit ja niistä maksetut korvaukset. Työaikakirjanpidolla on ratkaiseva merkitys, jos työnantaja ja työntekijä ovat erimielisiä tehdyistä työajoista ja niiden perusteella maksetuista palkoista.
Työnantajan on laadittava työvuoroluettelo eli työvuorolista, johon suunnitellaan työntekijän säännöllinen työaika. Työvuorolista on annettava tiedoksi viikkoa ennen listan alkamista.
Työntekijä voi sitoutua olemaan vapaa-ajallaan tavoitettavissa niin, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön. Tätä kutsutaan varallaoloksi, jota ei lueta työaikaan. Työntekijää ei voida määrätä varallaoloon, jos siitä ei ole sovittu hänen kanssaan työsopimuksessa tai muuten.
Yleistyöaika on yleissäännös työajasta. Nimensä mukaisesti se on yleisin työaikamuoto. Työehtosopimuksissa käytetään myös termiä normaalityöaika. Yleistyöaikaa noudatetaan, elleivät toimistotyöajan tai jaksotyöajan edellytykset täyty. Yleistyöaikaa voidaan noudattaa silloinkin, kun jaksotyön edellytykset täyttyvät.
Ylityöllä tarkoitetaan vuorokautisen, viikoittaisen tai jaksokohtaisen säännöllisen työajan ylittäen tehtyä työtä. Ylityörajat ovat samat koko- ja osa-aikaiselle työntekijälle ja ne määritellään työehtosopimuksessa tai työaikalaissa.
