Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy on selvittänyt pääluottamusmiehille lähetetyn kyselyn avulla kesäajan sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaa ja henkilöstöjärjestelyjä. Selvityksestä käy ilmi, että pula koulutetusta hoitohenkilökunnasta pahenee. Sijaisten lisäksi pula vakituisesta henkilökunnasta vaikuttaa monin paikoin toimintaan. Myös sosiaali- ja terveydenhuollossa tapahtuvat organisaatiomuutokset vaikuttavat työpaikkojen vetovoimaisuuteen ja hoitohenkilökunnan saatavuuteen.
- Näyttää siltä, että sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä joudutaan entistä enemmän kilpailemaan osaavasta työvoimasta. Erikoissairaanhoitoon tarvittaisiin lisää sairaanhoitajia ja kätilöitä. Perusterveydenhuollon puolella on puutetta sairaanhoitajien lisäksi lähihoitajista. Voidaan arvioida, että pula koulutetusta hoitohenkilökunnasta on jopa yleisempää kuin pula lääkäreistä, sanoo selvityksen tehnyt Tehyn työvoimapoliittinen asiamies Nina Hahtela.
Pula koulutetusta hoitohenkilökunnasta ei koske pelkästään kesäaikaa (1.5. – 30.9.), vaan ongelmia työvoiman saatavuudessa on esiintynyt Tehyn selvityksen mukaan koko alkuvuoden 2012.
- Sosiaali- ja terveydenhuollossa on tehty paljon organisaatiomuutoksia, joissa on yhdistetty esimerkiksi perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito tai sosiaali- ja terveystoimi samaan organisaatioon. Tällaisilla organisaatioilla näyttäisi olevan ongelmia saada henkilöstöä vakituisiin työsuhteisiin, sillä noin puolet 49 yhdistettyjen organisaatioiden luottamusmiehistä arvioi, että heidän organisaatioillaan on ollut ongelmia rekrytoida riittävästi työvoimaa.
Tehyn selvityksen mukaan näyttää siltä, että uusista yhdistetyistä organisaatioista on vähennetty hoitotyön johtajia. Johtamisen puute näyttäytyy työntekijälle asti, kun toimintaa ei johdeta hoitotyön näkökulmasta käsin.
- Hoitotyön johtajilla on suuri merkitys paitsi päivittäisten resurssien oikein kohdentamiseen niin myös siihen miten vetovoimaisia työpaikat ovat. On ymmärrettävä, että lääketieteellinen johtaminen on eri asia kuin se miten päivittäistä, potilaiden kanssa tehtävää työtä johdetaan.
Hahtela sanoo, että viimeistään nyt olisi työnantajien herättävä huomaamaan työpaikkojen vetovoimaisuuden merkitys rekrytoinnissa.
- Voimme olla tulevaisuudessa todellisissa vaikeuksissa, kun eläköitymisen myötä alalta poistuu paljon väkeä. Lisäksi noin 30 000 sairaanhoitajaa ja lähihoitajaa on jättänyt alan ja työskentelee muissa tehtävissä. Jos vielä huonosti toteutetut organisaatiomuutokset vaikuttavat työpaikkojen vetovoimaisuutta heikentävästi, uhkaa palveluita supistuminen, jopa heikentyminen.
Toiminnan supistuksia ja sulkuja aiempaa enemmän Turussa ja Tampereella
Vuoteen 2010 verrattuna kesäajan sosiaali- ja terveyspalveluiden toiminnan sulkujen tai supistusten syynä on entistä pahempi pula hoitohenkilökunnasta. 2000-luvulla sijaispula on vaikuttanut kesäajan toimintaan, mutta parina viime vuotena työvoimaa on saanut hieman paremmin. Nyt hoitajapula on jälleen pahentunut.
Toiminnan supistuksia ja sulkuja on vastaajien arvioiden mukaan aikaisempaa enemmän Turussa ja Tampereella, jossa supistukset ja sulut painottuvat perusterveydenhuoltoon.
Sulut kohdistuvat erikoissairaanhoidossa erityisesti kirurgian, psykiatrian, silmätautien, korva- nenä- ja kurkkutautien sekä naistentautien alueelle. Perusterveydenhuollossa sulut kohdistuvat vastaanottotoimintaan, hammashuoltoon, neuvolatoimintaan ja fysioterapiaan. Sosiaalitoimessa supistukset kohdistuvat lähinnä päivähoitoon.
- Tehyn näkemyksen mukaan on luonnollista, että ei-kiireetöntä hoitoa supistetaan loma-aikana. Sen sijaan ihmetyttää, jos supistuksia tehdään erikoissairaanhoidossa psykiatriassa, sillä psykiatrisia potilaita on hoidettava ympäri vuoden.
Kesäajan työjärjestelyitä hoidetaan erityisesti palkkaamalla sijaisia tai kierrättämällä henkilöstöä eri tehtävissä tai työpisteissä. Eläkeläisiä käytetään sijaisina, mutta aiempiin selvityksiin verrattuna entistä harvempi luottamusmies arvioi organisaationsa turvautuvan eläkeläisten työpanokseen.
- Positiivista on se, että näyttäisi siltä että kesäajan työjärjestelyitä ei rakenneta niin paljon ylitöiden varaan kun aiempina vuosina.
Erityisen huolestuttavaa Tehyn mielestä on ns. vakituisiin työsuhteisiin perustuvan varahenkilöstöjärjestelmän suosion lasku. Varahenkilöstöjärjestelmän käyttö lisääntyi aina vuoteen 2010 asti, mutta parin viime vuoden aikana sen suosio on vastaajien organisaatioissa hieman vähentynyt.
- Varahenkilöstöjärjestelmä takaisi sen, että sijaisia saadaan joustavammin käyttöön. Varahenkilöstöjärjestelmän etuna on myös se, että ko. henkilöstölle ovat toimintayksikön työtavat ja toiminta jo tuttua.
Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy on kerännyt tietoa kesäajan toiminnasta yli 20 vuoden ajan vuodesta 1991 alkaen. Vuoden 2012 kyselyyn vastasi 126 pääluottamusmiestä, joiden organisaatioissa on yli 27 000 potilas- tai hoitopaikkaa ja hoito- tai kasvatushenkilöstössä on yli 84 000 henkilöä.
Vastauksia saatiin koko Suomen alueelta. Ensimmäistä kertaa vastauksia tarkastellaan läänijaon sijaan erityisvastuualueittain (ns. ERVA-alueet). Vuosi sitten voimaan astuneen terveydenhuoltolain mukaan ERVA-alueen sairaanhoitopiirien tulee tehdä järjestämissopimus alueensa erikoissairaanhoidon järjestämisestä.
Lisätietoja: Nina Hahtela, gsm 040 678 7477