Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy on tehnyt selvityksen ”Joustoilla jatkoa” eläkeikää lähestyvien tehyläisten aikomuksista työssä jatkamisesta.
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt linjasivat vuonna 2009 tavoitteen eläkkeellesiirtymisiän nostamisesta vuoteen 2025 mennessä 62,4 vuoteen, mikä on kolme vuotta vuoden 2008 tasosta.
Sosiaali- ja terveysalalta eläköityy vuoteen 2030 mennessä Kuntien eläkevakuutuksen (KEVA) tietojen mukaan lähes 142 000 henkilöä. KEVA:n tilastojen mukaan keskimääräinen eläköitymisikä on kunta-alalla 59,7 vuotta (2010).
Tehy selvitti kyselyn avulla tekijöitä, jotka vaikuttavat sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen eläköitymispäätökseen. Kyselyyn vastasi 2091 vuosina 1945 – 1959 välillä syntynyttä tehyläistä.
Lähes 80 % vastanneista koki terveytensä hyväksi tai erittäin hyväksi. Vastanneista suurin osa aikoo jäädä eläkkeelle heti kun eläkeikä on saavutettu.
- Eniten jatkamiseen houkuttaa suurempi eläke ja tämän ohella päätökseen vaikuttaa ennen kaikkea perhe- ja taloustilanne. Tietysti hyvä terveydentila on perusedellytys työssä jatkamiselle, sanoo selvityksen tehnyt Tehyn työympäristöasiantuntija Kaija Ojanperä.
Myös erilaisilla työtehtävien ja työajan joustoilla voidaan vaikuttaa jatkamispäätöksiin, sillä jatkamisen estää usein työn psyykkinen ja fyysinen kuormitus sekä kiire.
Ojanperä hämmästelee sitä kuinka vähän eläkkeelle jääminen otetaan puheeksi työyhteisöissä. Työssä jatkamiseen voitaisiin vaikuttaa, sillä Tehynkin kyselyyn vastanneista 56 % ei ollut vielä tehnyt päätöstä jäädä eläkkeelle.
- Eläköitymiseen liittyvä keskustelu on vielä työyhteisöissä tabu, sillä niin esimiehet kuin työntekijätkin välttävät aiheesta puhumista. Asiasta kannattaisi kuitenkin puhua, sillä esimiehiltä saatu tuki lisää työssä jatkamista.
Ojanperä ehdottaakin, että työpaikoille kannattaisi kehittää malleja ja käytäntöjä, joiden avulla eläkkeelle jääminen otetaan luontevasti esiin.
- Työntekijä saattaa kokea, että hänen ilmoituksensa eläkkeelle jäännistä muuttaisi hänen asemaansa työyhteisössä ja vastaavasti esimiehet voivat kokea asian esille ottamisen arkaluontoiseksi. Kuitenkin esimiehen täytyy turvata työvoiman jatkuvuus ja osaaminen työyhteisössä. Siksi eläkekeskusteluiden tulisi olla osa päivittäistä johtamista.
Lisätietoja: Kaija Ojanperä, gsm 040 5969 171