Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy on kysynyt teettämässään järjestötutkimuksessa tehyläisten näkemyksiä alan tulevaisuudesta. Alustavien tulosten mukaan koulutettu hoitohenkilöstö kokee tekevänsä tärkeää työtä ja on ylpeä ammatistaan, mutta samaan aikaan koetaan, että alalla ei välttämättä jakseta työuran loppuun saakka. Hoitajat pitävät tärkeänä myös mahdollisuutta tehdä työnsä hyvin, mutta käytännössä hyvä hoito ei aina toteudu.
Viime vuosina on keskusteltu vilkkaasti sosiaali- ja terveysalan työvoimapulasta. Esimerkiksi sairaanhoitajista ja lähihoitajista arviolta 30 000 on vaihtanut alaa. Ongelmaa yritetään ratkoa mm. tuomalla ulkomailta hoitajia Suomeen tai lisäämällä alan koulutuspaikkoja. Vähemmän on kiinnitetty huomioita syihin, jotka saavat hoitajia vaihtamaan alaa.
Tehyn järjestötutkimuksen vastanneista 96 % on ylpeä omasta ammatistaan. Toisaalta 41 % ei usko jaksavansa työuran loppuun saakka alalla. Houkutusta siirtyä toisen alan tehtäviin koki 35 % vastanneista.
- Tässä piilee valtava ristiriita. Koulutettu hoitohenkilöstö haluaa hoitaa potilaita mahdollisimman hyvin, mutta hoitajia kuormittaa fyysisen jaksamisen ohella henkinen jaksaminen, sillä moni kokee että potilaita ei ehditä hoitamaan niin hyvin kuin pitäisi. Lähtökohdat ovat hyvät – sosiaali- ja terveysalalle hakeudutaan ja omaa ammattia arvostetaan, mutta työelämän kuormittavuus ja huonot kokemukset vaikuttavat merkittävästi alalla pysymiseen, sanoo Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola.
Tehyn järjestötutkimukseen vastanneista 92 % piti erittäin tärkeänä sitä, että työtä ohjaavat eettiset periaatteet ja työn pystyy toteuttamaan hyvin. Hoitajat kokevat usein, että ammattietiikasta on työelämässä tingittävä.
- Hoitotyön organisointiin ja johtamiseen ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota. Päinvastoin näyttää siltä, että erilaisten organisaatiomuutosten myötä hoitotyön johtajia vain vähennetään. Tämä on vakava virhe, joka osaltaan vaikuttaa siihen miten hoitajat kokevat työssä onnistumista. Työvoimapulaa ja alalta poistumista voidaan torjua parhaiten kun palkkauksen lisäksi työnantajat parantavat käytännön työelämää, Laitinen-Pesola korostaa.
Varsinkin nuoremmat hoitajat haluavat, että työn ohella jää riittävästi aikaa myös muulle elämälle.
- Jo nyt kumpuaa kentältä viestiä siitä, että etenkin kolmivuorotyöhön on vaikea saada riittävästi työvoimaa. Kolmivuorotyön kuormittavuuteen pystytään vaikuttamaan mm. ergonomisella työvuorosuunnittelulla, joka on otettu jo joillakin työpaikoilla käyttöön. Tämä on vain yksi esimerkki innovaatioista, joiden avulla vaikutetaan sosiaali- ja terveysalan työvoimapulaan ja alalla viihtymiseen.
TNS-gallupin toteuttamaan järjestötutkimukseen valittiin Tehyn jäsenistöstä 2200 henkilön otos, josta 30 % vastasi kyselyyn.
Tehy osallistuu Porissa pidettävään SuomiAreena-tapahtumaan osallistumalla STTK:n telttakylään. Tänään pidetään kauppakeskus BePOP:issa Tehyn paneelikeskustelu ”Suomalainen terveydenhuolto 2020 – viisas varautuu” kello 10.30 – 11.45.
Lisätietoja: Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola, puh (09) 5422 7012 ja
Tehyn kehittämispäällikkö Kirsi Markkanen, puh (09) 5422 7163