Tartuntatautilakiesitys mahdollistaa viimesijaisena keinona alueellisen ja valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon toimintojen muuttamisen koronaepidemian aikana. Aluehallintovirasto voisi puuttua kunnan järjestämiin palveluihin ja päättää, miten kunnassa sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään. Tietyissä tilanteissa päätöksen voisi tehdä sosiaali- ja terveysministeriö.
Tehyn näkemyksen mukaan esityksessä ei ole huomioitu riittävästi henkilöstön asemaa. Lakiin pitää kirjata henkilöstön osaaminen ja perehdyttäminen muuttuneissa tilanteissa. Tartuntatautipotilaiden hoito vaatii erityistä osaamista mm. eristyskäytäntöjen osalta ja lääkelupien on oltava kunnossa.
– Työntekijöiden osaamisen ja perehdyttämisen pitäisi näkyä selkeämmin, koska tilanne on vaativa koronatilanteen vuoksi sosiaali- ja terveysalan henkilöstölle. Myös normaaliaikana henkilöstöä ei aina perehdytetä riittävästi uusiin tehtäviin, sanoo Tehyn työympäristöasiantuntija Kaija Ojanperä.
Esityksen mukaan terveydenhuollon toimintayksikkö voitaisiin velvoittaa lisäämään hoitopaikkoja tai hoitamaan muita potilaita kuin yksikössä yleensä hoidetaan. Riittävä henkilöstömitoitus on kirjattava lakiin, koska jo nykyään potilaita hoidetaan pienillä resursseilla ja hoitopaikkojen lisääminen vaarantaa potilas- ja asiakasturvallisuuden.
Tehy kiinnittää lausunnossaan huomiota myös lasten vanhempien liikkumiseen päiväkodin alueella ja muiden kuin päiväkodin työntekijöiden liikkumiseen päiväkodin sisällä. Lisäksi henkilökunnan kokoontumisia on vältettävä ja tarpeelliset kokoukset on pidettävä mahdollisuuksien mukaan etäyhteyksiä hyödyntäen.
Lisätietoja: Tehyn työympäristöasiantuntija Kaija Ojanperä, gsm 040 5969 171