Julkista sektoria on parjattu tehottomaksi. Tosiasiassa Suomi on tuottanut sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut erittäin tehokkaasti. Jopa niin tehokkaasti, että koulutettu hoitohenkilökunta on joutunut tuottamaan palvelut liian pienellä palkalla ja riittämättömällä henkilöstömäärällä. Alan palkkakehitys on pysähtynyt.
Sote-uudistuksen myötä yksityisen sektorin osuus tulee kasvamaan. Sen toiminnassa on näyttävä myös yhteiskunnallisen vastuun. Voittoja ei saa repiä henkilökunnan selkänahasta. Yksityisen sektorin sote-palvelut tuotetaan julkisella rahoituksella, ja voitot valuvat pahimmassa tapauksessa maan rajojen ulkopuolelle. Työnantaja käyttää säästötoimina nollasopimuksia, tes-shoppailua ja palkkahalpuutusta maksimoidakseen voittonsa. Nämä toimet heikentävät kuitenkin työntekijän toimeentuloa, asemaa ja motivaatiota, mikä ei voi olla kenenkään edun mukaista.
SuPer ja Tehy ovat huolissaan jäsentensä toimeentulosta, jaksamisesta ja alalla pysymisestä. Jos hoitajien työn arvostus näkyy vain puheissa, osa siirtyy muille aloille maan talouden kohentuessa ja työllisyystilanteen parantuessa. Osa hoitajista siirtyy myös maan rajojen ulkopuolelle paremman palkan ja työolojen vuoksi. Sote-uudistuksen tavoitteet eivät toteudu ilman hoitajien vahvaa osaamista.
SuPer ja Tehy tavoittelevat selkeitä palkankorotuksia sekä julkiselle että yksityiselle sektorille ja lomarahaleikkausten kompensointia sekä omaa sopimusta koulutetuille hoitajille julkisella sektorilla. Neuvottelupöydässä on myös työhyvinvointia parantavia tavoitteita sekä luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen toimintaedellytyksiä parantavia tavoitteita. Sopimukset päättyvät 31.1.
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ja sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy edustavat yhteensä noin 250 000 koulutetun hoitohenkilöstön edustajaa.
Liite:
SuPerin ja Tehyn keskeisimmät tavoitteet neuvottelukierrokselle kaikkien sopimusalojen osalta