Hyvä työvuorosuunnittelu lisää työhyvinvointia sote-alalla

Työvuoroluettelo ja työehtosopimuksen määräykset vaikuttavat ratkaisevasti sote-henkilöstön työhyvinvointiin. Kaikkein tärkeintä työhyvinvoinnin kannalta on kuitenkin henkilöstöä arvostava työvuorosuunnittelu.

Työnantajalla on työnjohto-oikeus ja velvollisuuskin suunnitella työvuorot. Työvuoroluettelo on suunnitelma, jonka mukaisesti työntekijä käy töissä ja jonka työnantaja tekee työehtosopimuksessa määriteltyjen periaatteiden pohjalta. Työvuoroluettelo on annettava tiedoksi työntekijälle viimeistään viikkoa ennen suunnitelmassa olevan ajanjakson alkamista.

Työnantaja ei voi muutella vahvistettua työvuoroluetteloa täysin omavaltaisesti. Työnantaja voi tehdä muutoksia vain perustellusta syystä ja syiden on oltava toiminnan kannalta välttämättömiä. Perustellun syyn olemassaolo harkitaan kussakin tapauksessa erikseen. Luonnollisesti työnantaja ja työntekijä voivat yhdessä sopien muuttaa työvuoroluetteloa. Työnantaja voi korjata työvuoroluettelosta virheet. Se, että työtunnit ovat ylittymässä tai alittumassa ei ole syy muuttaa luetteloa.

Sote-sopimus paransi työaikamääräyksiä

Sote-sopimuksen myötä saavutimme työaikamääräyksiin merkittäviä parannuksia. Jaksotyöhön tuli ensimmäisen kerran syksyllä 2021 määriteltyä vapaapäivien minimimäärä. Työaikajakson jokainen viikko varmistaa jaksolle kaksi vapaapäivää. Lisäksi vapaapäivä on määritelty kalenterivuorokaudeksi eikä esimerkiksi yövuoron jälkeinen nukkumispäivä ole vapaapäivä.

Myös muita sotehenkilöstön työaikamääräyksiä on kehitetty. Sote-henkilöstöstä noin 20 % työskentelee yleistyöajassa ja hekin pystyvät nyt ruokailemaan nopeasti työn ohessa, samoin kuten jaksotyössä olevat voivat ruokailla.

Jaksotyöhön taas varmistettiin arkipyhien tuomat työaikavähennykset kokonaisina vapaapäivinä, kuten ne ovat olleet yleistyöajassa. Nämä vapaat ovat jaksotyössä määriteltyjen minimivapaapäivien päälle annettavia vapaapäiviä. Osa-aikatyötä tekevien keskeytyssäännöt korjattiin samanlaisiksi kokoaikatyötä tekevien kanssa.

Tehyläiset toivovat myös pidempiä, yli kolmen viikon pituisia työaikajaksoja. Tätä on lähdetty kokeilemaan kuuden viikon työaikajaksoilla, mutta niin, että epämukavasta työajasta maksettavien korvausten aikataulutusta korjattiin. Korvaukset maksetaan kolmen viikon välein, vaikka käytettäisiin kuuden viikon työaikajaksoa. Myöskään ylityökorvaukset eivät pidemmän työaikajakson vuoksi heikkene.

Kuuden viikon työaikajaksojen kokeilut helpottavat työvuorosuunnittelun autonomiaa ja ergonomiaa.  Tämä puolestaan lisää henkilöstön työhyvinvointia.

Kuuden viikon työaikajakso lisää työhyvinvointia

Toivomme todella, että työpaikat lähtisivät kokeilemaan kuuden viikon työaikajaksoja. Me kaikki tiedämme, että kilpailukykyisen ja kannustavan palkkauksen lisäksi työolot ovat merkittävin alan veto- ja pitovoimatekijä.

Kuuden viikon työaikajakso palvelee toimintaa, mutta ennen kaikkea työhyvinvointia. Tarkoitus on, että työntekijät voivat suunnitella elämäänsä pitemmälle ja pystyvät yhteensovittamaan paremmin työ- ja vapaa-aikaansa. Työntekijät voivat myös saada suunniteltua pidempiä vapaajaksoja, jotta palautuminen työn tuomasta rasituksesta olisi parempaa ja ajankäyttö olisi mielekästä.

 

Kuuntele Tehyn Meidän vuoro -podcast, jossa blogin kirjoittaja Juha Honkakoski keskustelee ensihoitaja Veera Kamajan ja sairaanhoitaja Tico Svartin kanssa vuorotyöläisen arjesta. Meidän vuoro -podcast -sarjassa kuullaan tarinoita sosiaali-, terveys- ja kasvatusalalta – suoraan ja sokeroimatta. 

Hyvä työvuorosuunnittelu edistää henkilöstön hyvinvointia

On kuitenkin hyvä huomioida, että pelkästään toimivat työehtosopimusmääräykset eivät tuo parempia työoloja. Edelleenkin työnantajan työnjohto-oikeuteen kuuluu työvuorosuunnittelua ja sillä on erittäin merkittävä rooli siihen, kuinka hyvät työolot työyhteisölle halutaan. Tärkein asia toimivassa työvuorosuunnittelussa on suunnittelun läpinäkyvyys.

Toinen tärkeä tekijä työvuorosuunnittelussa on työntekijöiden toiveiden kuuleminen. Meistä jokainen ymmärtää sen, että työntekijöillä on elämässä eri vaiheita ja erilaisia toiveita myös työvuorosuunnittelulle. Hyvä työvuorosuunnittelu huomioi myös elämän eri vaiheet, ilman että toiminta millään tavalla vaarantuu.

Uskallan väittää, että tulevaisuudessa entistä enemmän työvuorosuunnittelu tulee siirtymään keskitetyksi, tekoälyn tekemäksi, matemaattiseksi toiminnaksi. En näe tätä uhkana, kunhan työnantaja huomioi henkilöstön osaamisen ja henkilökohtaiset toiveet työvuorosuunnittelun perustaksi.

Toimiva työvuorosuunnittelu on kaikkien – niin hyvinvoivien työntekijöiden kuin työnantajienkin etu, josta hyötyy koko yhteiskunta!

Lue myös Etlan ja Työterveyslaitoksen tutkimuksesta kuinka työaika- ja hoitotietoa voitaisiin hyödyntää terveydenhuoltohenkilöstön työn kuormittavuuden ja työn vaikutusten arvioinnissa.