Hoitotyön johtajat ovat avainhenkilöitä johtaessaan suurinta henkilöstöryhmää – sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, jotta potilaat saavat hyvää hoitoa. He vastaavat sote-alan henkilöstön saatavuudesta, pysyvyydestä, hyvinvoinnista ja ammatillisesta kehittymisestä koko työuran ajan.
He luovat hoitotyössä toimiville hyvän hoidon onnistumisen edellytyksiä ja vaikuttavat näin laadukkaan ja turvallisen potilashoidon toteutumiseen. Lisäksi hoitotyön johtajat vastaavat hoitotyön kehittämisestä, tutkimuksen ja opetuksen järjestämisestä omalla vastuualueellaan.
Hoitotyötä kehitetään koko ajan
Hoitotyön johtajien työ on merkittävää, sillä vaikutukset hoidon laatuun, potilasturvallisuuteen ja kustannustehokkuuteen on todettu.
Hoitotyön johtajat ovat edistäneet erikoisosaamisen kehittymistä erityisesti erikoissairaanhoidossa. Heidän ansiostaan Suomessa on otettu käyttöön mm. sairaanhoitajien vastaanottoja eri erikoisaloilla ja päivystyksissä sekä fysioterapeuttien suoravastaanottoja. On kehitetty työnjakomalleja sekä rajattua lääkkeenmääräämisoikeutta potilaiden hoitoon pääsyn parantamiseksi.
Hoitotyön johtajat ovat vaikuttaneet asiantuntijahoitajien, kliinisten asiantuntijoiden ja opettajien työnkuvien käyttöönottoon sekä moniammatillisen toiminnan kehittymiseen. Heillä on myös ”avaimet” kädessään henkilöstön työhyvinvoinnin tukemiseen. Kaikki tuo työ vaatii resursseja kuten riittävästi aikaa olla lähellä henkilöstöä.
Hoitotyön johtajia ei saa enää yhtään vähentää
Jaksan yhä uudelleen ja uudelleen hämmästellä sitä, kuinka pitkään on perusteltava hoitotyön johtamisen merkitystä.
Hoitotyö on itsenäinen professio muiden professioiden rinnalla. Se on käytännön toimintaa, johon vaikuttaa hoitotyön toimintaympäristö ja erikoisala. Hoitotyössä vaadittava asiantuntemus syntyy mm. tutkintoon johtavan koulutuksen, harjoittelun, perehdytyksen sekä täydennyskoulutuksen kautta.
Erityisen tärkeää on vahvistaa lähijohtajien kuten osastonhoitajien mahdollisuutta onnistua työssään ja tukea hoitohenkilöstöä, joka tekee arvokasta työtään potilaiden hoitamiseksi ja pelastamiseksi 24/7 vuorokaudessa.
On selvää, että sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköt eivät toimi ilman hoitotyön johtajina toimivien lähiesimiesten kuten osastonhoitajan, apulaisosastonhoitajan johtamisosaamista. Esimerkiksi päivystyspoliklinikan, teho-osaston, vuodeosaston tai leikkausosaston toiminnan järjestäminen niin, että kaikki toimii läpi vuorokauden, päivästä toiseen vaatii monen palasen ja yksityiskohdan yhteensovittamista.
Hoitotyön johtajien ja lähiesihenkilöiden määrää on vuosien kuluessa vähennetty merkittävästi. Kehityssuunta on ristiriitainen tilanteessa, jossa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta viedään käytäntöön ja toimintaa kehitetään tavoitteena potilaiden mahdollisimman hyvä hoito.
Miten tulevaisuudessa pystytään varmistamaan laadukas hoitotyö, jos sitä ei johdeta?
Hoitotyön johtajien määrää pitää lisätä eikä vähentää. Heillä tulee olla hoitotyön ammattilaisen tausta. Onkin tärkeää, että hoitotyön johtaja löytyy kaikilta hyvinvointialueen organisaation tasoilta kuten konsernin, toimialan, palvelualueen ja vastuualueen tai vastuuyksikön johdosta. Hoitotyön johtajien tulee olla mukana johtoryhmissä ja heillä tulee olla esittely- päätös- ja budjettivastuut selkeästi määriteltynä.
Uskon, että ne hyvinvointialueet, joilla hoitotyön johtaminen näkyy vahvana, on mahdollisuus menestyä tulevaisuudessa paremmin.
Menestystä vaaleihin kansanedustajaehdokkaat! Toivon, että vaikuttaisitte ensi vaalikaudella siihen, että kaikilla hyvinvointialueilla on riittävästi osastonhoitajia, apulaisosastonhoitajia ja ylihoitajia. Ilman heitä ei sote-uudistus onnistu.
Eduskuntavaalien blogisarjamme teemana on muutosvoima. Käsittelemme sosiaali- ja terveysalan tulevaisuutta ja asioita, joihin kansanedustajat voivat vaikuttaa tulevalla vaalikaudella.