Jos kyse olisikin vain entisten toimintojen tehostamisesta, tilanne olisi aivan toinen. Nyt on käynyt ilmi, että hyvinvointialueiden on säästettävä 1,2, miljardia – tämä on valtavan paljon.
Monella hyvinvointialueella on pidetty jo useammat yt:t. Niitä toteutetaan koko hyvinvointialueen laajuisina tai esimerkiksi toimialuekohtaisina. Hyvinvointialueella voi olla samaan aikaan meneillään useammat yt:t.
Työnantaja ei voi tehdä muutoksia vain päättämällä niistä, koska sitä sitoo yhteistoimintalaki. Työnantajan pitää neuvotella muutoksista työntekijöiden edustajien kanssa ennen kuin se tekee päätöksen. Neuvottelut tapahtuvat yt-menettelyssä. Neuvotteluissa on tarkoitus yhdessä henkilöstön edustajien kanssa miettiä ratkaisuja asioihin. Työnantajan kannattaa kuunnella henkilöstön viestejä tarkasti. Kuten usein sanotaan, henkilöstö tuntee työn parhaiten.
Valitettavasti nyt on käynyt ilmi, että vaikka sote-alalla on vuosikausia kärsitty henkilöstöpulasta, niin tällä hetkellä henkilöstöä irtisanotaan ja lomautetaan. Moni hyvinvointialue on myös laittanut rekrytoinnit jäihin eikä palkkaa määräaikaisia työntekijöitä. Tämän lisäksi säästöjä etsitään mm. täydennyskoulutuksesta ja tehtäväsiirroista toisille ammattiryhmille.
Kuinka tehyläinen pysyy tässä kaikessa myllerryksessä perässä? Miten tämä kaikki vaikuttaa työssä jaksamiseen? Voidaanko sote-alalla enää edes puhua työhyvinvoinnista?
Oikea tieto auttaa epävarmuuteen ainakin hiukan. Tehyläisen kannattaa lukea ammattiosaston tiedotteet yt-neuvotteluista. Tehyn luottamusmies on aina käytettävissä. Erityisesti luottamusmiehen puoleen kannattaa kääntyä siinä tilanteessa, jos työnantaja tarjoaa uusia tehtäviä, uutta työpistettä tai muita muutoksia ja vaatii nimeä alle uuteen työsopimukseen.
Tehyläinen voi aina (ihan aina!) ottaa luottamusedustajan mukaan, jos työnantaja pyytää palaveriin, jossa käsitellään työsuhteeseen liittyviä asioita. Uuteen työsopimukseen ei kannata milloinkaan laittaa nimeä alle heti. Aina (ihan aina!) voi pyytää miettimisaikaa, ja luottamusedustaja on tässäkin tukena.
Toinen tärkeä tukihenkilö työpaikalla on työsuojeluvaltuutettu. Hänen puoleensa kannattaa kääntyä aina silloin, jos havaitsee työpaikalla mitä tahansa työturvallisuutta vaarantavaa tai työhyvinvointia kuormittavaa olosuhdetta, johon työnantaja ei reagoinut ja ryhtynyt korjaamaan asiantilaa. Työsuojeluvaltuutettu on työntekijöiden edustaja ja hänen valintansa perustuu työturvallisuuslakiin. On tärkeää, että myös työsuojeluvaltuutettu voi viedä työntekijöiden viestejä työnantajan suuntaan. Tämän hetkinen turbulenttinen tilanne kuormittaa työntekijöitä paljon.
Ja ihan lopuksi vaatimaton kysymys maan hallitukselle, joka hyvinvointialueiden rahoitusraamit on päättänyt: mitä järkeä on runtata säästöjä kasaan tällaisella superpikavauhdilla? Eikö oikeasti olisi parempi tehdä huolella tarvittavat selvitykset ja pysähtyä edes hiukan pidemmän ajan kanssa pohtimaan uusia toimintatapoja? Jos nyt menetetään kullanarvoista hoitohenkilöstöä nopeilla säästötoimilla yksityiselle sektorille tai kokonaan muille aloille, niin heitä ei helpolla saada takaisin pelastamaan julkisia sote-palveluita.
