kuva: iStock

Sote-uudistus ei onnistu käytännössä ilman hoitotyön johtajia

Juuri hyväksytyssä hallitusohjelmassa lukee näin: ”Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan painopistettä siirretään perustason palveluihin ja ennaltaehkäisevään toimintaan. Palvelut ovat yhteensovitettuja, hoitoketjut ovat sujuvia ja ihmiset saavat tarpeenmukaiset ja vaikuttavat palvelut oikea-aikaisesti. ”

On hienoa, että hallitusohjelmassa on kuvattu näin konkreettisella tasolla nimenomaan perusterveydenhuollon parantaminen ja kirjaus hoitoketjujen sujuvuudesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden välisen työnjaon kehittämisestä.

On selvää, että laadukkaiden palveluiden tuottaminen edellyttää tarkoituksenmukaista työnjakoa ammattihenkilöiden välillä. Vain näin varmistetaan, että henkilöstön oikea osaaminen on oikeaan aikaan oikeassa paikassa.

Hyvänä esimerkkinä on hoitaja – ja fysioterapeuttivastaanotot. Näillä vastaanotoilla tuotetaan laadukkaita palveluja. Hoitoon pääsy on nopeaa ja potilaat ovat tyytyväisiä. Kun ammattihenkilöt voivat näin käyttää osaamistaan, paranee terveydenhuollon työpaikkojen vetovoimaisuus ja mahdollisuudet ammattiuralla etenemiseen lisääntyvät.  Työnjaon kehittäminen takaa hoidon jatkuvuuden ja vaikuttavuuden, hoitoketjujen sujuvuuden ja kustannusten hallinnan.

Sote-uudistus ei onnistu, jos sitä ei toteuteta käytännössä ja käytännön toiminta vaatii hyvää johtamista. Erityisesti lähiesimiehet kuten osastonhoitajat ovat merkittävässä roolissa. He ovat yksiköidensä johtajia, jotka vastaavat mm. siitä, että homma toimii 24 tuntia potilaan näkökulmasta turvallisesti ja sujuvasti ja ammattilaiset saavat mahdollisuuden onnistua ja kehittyä työssään koko työuran ajan.

Toivon, että niin päättäjät eduskunnassa kuin maakunnissakin viimein havahtuisivat siihen tosiasiaan, että hoitotyön johtajia – erityisesti lähiesimiehiä kuten osastonhoitajia ja apulaisosastonhoitajia – ei voi enää yhtään vähentää. Valitettavasti viime vuosina heitä on vähennetty merkittävästi ja eri puolilta Suomea kuullaan jatkuvasti viestejä tästä kehityssuunnasta. Tämä on ristiriitainen kehityssuunta tilanteessa, jossa sosiaali- ja terveyspalveluita uudistetaan ja ala on valtavassa muutoksessa.

Tehy selvitti äskettäin hoitotyön johtajien työn sisältöä ja ajankäyttöä sekä sitä, mihin hoitotyön johtajat haluaisivat käyttää enemmän aikaa. Lisäksi selvitettiin hoitotyön johtajien työssä jaksamista. Kyselyn toteutti Aula Research. Eniten hoitotyön johtajia kuormittaa ajanpuute ja jatkuva kiire sekä muutoksista johtuva epävarmuus.

Peräti 45 % kyselyyn vastanneista totesi, että hoitotyön johtajia on vähennetty.

Miten esimerkiksi päivystyspoliklinikat, teho-osastot, vuodeosastot, synnytysosastot tai leikkausosastot toimivat, jos niissä ei ole henkilöitä, jotka organisoivat toimintaa? Lähiesimiehet ovat yksiköidensä tukipilareita, jotka vastaavat siitä, että homma toimii potilaan näkökulmasta turvallisesti ja sujuvasti ja ammattilaiset saavat mahdollisuuden onnistua työssään.

Soteuudistuksesta ja sen toteutustavasta voidaan käydä väittelyä jatkossakin. Tosiasia on kuitenkin se, että uudistus ei onnistu ilman käytännön toteuttajia.  Pelkät hallintohimmelit jäävät roikkumaan ilmaan, jos meillä ei ole päivittäisen toiminnan johtajia – osastonhoitajia ja apulaisosastonhoitajia – viemässä päätöksiä käytännön toimenpiteiksi potilaiden hyväksi yhdessä henkilöstön kanssa.

Kommentit

Käyttäjän Petri Hiltunen kuva

Kiinnitän huomion jutussa käytettyyn terminologiaa. Äskettäin Tehyn lähiesimies seminaarissa kävi ilmi erittäin hyvin johtajan ja esimiehen ero. Johtaja päättää itse alaisistaan. Esimies puolestaan on esimies juuri niitten alaisten kanssa jotka hänelle annetaan eiköhän niihin voi vaikuttaa. Jutussa nämä kaksi termiä näyttävät menevän sulassa sovussa sillisalaattiksi.