Historiallisesti merkittävä sote-uudistus saatiin vihdoin käyntiin, kun hallituspuolueet ja oppositio sopivat sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisesta monen vuoden kädenväännön jälkeen.
Uudistuksen myötä on syntymässä suuria kokonaisuuksia, joissa tarvitaan ammattitaitoista johtamista ja selkeitä johtamisjärjestelmiä.
Ylempiin johtamistehtäviin tulee valita johtajat, joilla on laaja johtamiskoulutus ja kokemus johtamistehtävistä. Näitä ylimpiä johtamistehtäviä ei voi läänittää yhdelle ammattikunnalle vaan niiden tulee olla professiovapaita.
Koulutettu hoitohenkilöstö on sosiaali- ja terveydenhuollon suurin henkilöstöryhmä, jolla on oikeus hyvään johtamiseen. Käytännön hoitotyössä tulee säilyttää hoitotyön johtamisen linja kaikilla organisaation tasoilla. Hoitohenkilöstön johtotehtäviä ei voi uudistuksessa vähentää. Ei voi syntyä tilannetta, että organisaation johdosta puuttuu suurimman henkilöstöryhmän linjajohtaja kuten esimerkiksi hallintoylihoitaja tai johtava ylihoitaja.
Hoitohenkilöstön johtajat ja esimiehet ovat merkittävässä roolissa varmistamassa henkilöstön saatavuutta, pysyvyyttä, hyvinvoinnin ja osaamisen kehittämistä asiakaslähtöisissä palveluissa. Tämä joukko pitkälti siis vastaa sote-uudistuksen käytännön toteuttamisesta.
Hyvällä hoitotyön johtamisella on tutkitusti merkitystä myös vetovoimaisen työympäristön rakentamisessa, laadukkaiden ja turvallisten palveluiden tuottamisessa ja hoitohenkilöstön terveyden ja työtyytyväisyyden edistämisessä.
Sosiaali- ja terveydenhuollossa on meneillään valtava muutos, jossa myös johtamisjärjestelmiä käydään läpi. Tehyyn on kantautunut huolestuttavia viestejä siitä, että hoitajataustaisten kokeneiden johtajien kelpoisuuksia ja asemaa kyseenalaistetaan.
Tehyläisten esimiesten ja johtajien sekä ammattiosastojen onkin syytä olla valppaana muutosten edetessä. Tarvitaan tahtoa, rohkeutta ja koko ammattikunnan kollegiaalista vaikuttamista, jotta terveydenhuoltolain mukainen yhdessä tekeminen ja moniammatillisuus voi toteutua ja sote-uudistus saadaan onnistuneesti