Tehy: Hallituksen esitys heikentää työsuhdeturvaa ja lisää määräaikaisuutta sote-alalla

Hallitus päätti kehysriihessä helpottaa nuorten työttömien työllistymistä työsopimuslakiin tehtävällä muutoksella. Työnantaja saisi tehdä vähintään 3 kuukautta yhtäjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleen, alle 30-vuotiaan nuoren kanssa määräaikaisen työsopimuksen ilman perusteltua syytä.

Kuvateksti
kuva: iStock

Määräaikaisten työsuhteiden ketjutus – pätkätyöt - ovat olleet ongelma sosiaali- ja terveysalalla, sillä harvinaista ei ole jopa työntekijän jopa 10 – 15 vuoden mittainen määräaikaisten työsuhteiden putki saman työnantajan palveluksessa. Määräaikaisuutta on käytetty, vaikka työvoiman tarve on ollut pysyvä.

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy on riitauttanut vuosien varrella useita perusteettomia määräaikaisuuksia ja kampanjoinut pätkätöitä vastaan. 

Vuonna 2015 saatiin korkeimman oikeuden ratkaisun myötä jarrutettua perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden käyttöä.

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo, että hallituksen esittämä uudistus lisäisi jälleen määräaikaisuuksien käyttöä sosiaali- ja terveydenhuollon alalla.

- Mikäli alle 30-vuotiaita saisi palkata määräaikaisiin työsuhteisiin ilman perusteltua syytä, käyttäisivät työnantajat taatusti tätä porsaanreikää hyväkseen. Jos hallituksen esitys toteutuu, nuorten työllisyysasema heikkenee selkeästi ja sen myötä esimerkiksi perheen perustaminen vaikeutuu.

Hallituksen esitys on myös todennäköisesti perustuslain ja EU:n syrjintädirektiivin vastainen, sillä iän perusteella ei työvoimaa voi kohdella eriarvoisesti. Myöskään työvoimapoliittisilla syillä esitystä ei voi perustella, sillä kolme kuukautta kestävä työttömyys ei vielä osoita, että työllistyminen olisi vaikeaa ja vaatisi erityistoimia. Kolmen kuukauden työttömyyden aikana henkilö voi hakea erityisesti oman alan töitä.

- Kyse olisi siis syrjinnästä ja tätä ei Tehy missään nimessä hyväksy, Rytkönen sanoo.

Tehy ei hyväksy myöskään lakimuutosta, joka johtaisi irtisanomiskriteereiden keventämiseen alle 20 henkeä työllistävissä yrityksissä. Yrityksen koko ei saa vaikuttaa irtisanomissuojaan. Kyse olisi tässäkin lakiesityksessä syrjinnästä ja kansalaisten asettamisesta eriarvoiseen asemaan.

- Jo nykyinen työsopimuslaki mahdollistaa työntekijän irtisanomisen varsin helposti. Eri asia on, jos irtisanomismenettelyä ei osata toteuttaa pienemmissä yrityksissä. Tätä ongelmaa ei kuitenkaan saa korjata heikentämällä työntekijöiden irtisanomissuojaa.   

Irtisanomisoikeuden heikentäminen on kopioitu Saksasta, jossa alle 10 henkilöä työllistävissä yrityksissä henkilöperusteinen irtisanominen ei vaadi niin vahvoja perusteita kuin isommissa yrityksissä. Saksassa tuotannollis-taloudellisista syistä irtisanominen on kuitenkin paljon vaikeampaa ja kalliimpaa kuin Suomessa.

-Vaikuttaa siltä, että hallitus on tässä poimimassa rusinoita pullasta. Sellaista ei voi hyväksyä, toteaa Rytkönen.