Lausunnot, kannanotot ja valiokuntakuulemiset

Tehy kannattaa hallituksen esitystä, koska väestöllä on oikeus päästä tarvitsemaansa hoitoon. Onnistuneen hoitotakuun edellytys on, että kaikkien ammattihenkilöiden osaaminen otetaan täysimääräisesti käyttöön. Järkevällä työnjaolla ja osaamisen maksimaalisella hyödyntämisellä varmistetaan asiakkaille paras ja nopea palvelu. Esitetty lainsäädäntö parantaa palvelujen saatavuutta ja yhdenmukaistaa käytäntöjä eri alueiden välillä.

Tehy ry pitää väliaikaista muutosta tartuntautilakiin perusteltuna ja oikeasuuntaisena. Ehdotuksessa on muutamia yksityiskohtia, jihin Tehy edellyttää muutosta tai tarkennusta.

Tehyn näkemyksen mukaan lähikuntouttajan koulutus ei tarjoa riittävää osaamista iäkkään asiakkaan kuntoutusprosessin toteuttamiseen ja tukemiseen.

Uudella asiakas- ja potilasturvallisuusstrategialla ja toimeenpanosuunnitelmalla 2022–2026 edistetään osallisuutta ja turvallisuutta vahvistavien toimien sekä turvallisuuskulttuurin johtamista Suomessa. Strategian visiona on, että Suomi on asiakas- ja potilasturvallisuuden mallimaa vuonna 2026. Lausunto on valmisteltu yhteistyössä seuraavien Tehyn yhteistyöjäsenjärjestöjen kanssa: Suomen Röntgenhoitajaliitto ja Suun terveydenhoidon ammattiliitto

Tehyllä ei ole huomautettavaa luonnoksesta.

Kelan kuntoutuspalveluja tulisi kehittää yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa.

Tehy pitää tärkeänä, että sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää poikkihallinnollisen ohjelman henkilökunnan saatavuuden turvaamiseksi sekä lyhyellä että pidemmällä aikavälillä. Työvoimapula vaatii tämän ohjelman lisäksi pikaisia toimia, jotta kansalaiset saavat tarvitsemansa palvelut ja hoidon. Myös henkilöstön työssä jaksaminen ja alalla jatkaminen edellyttävät nopeita toimia työvoimapulan helpottamiseksi.

Sanastoluonnoksien käsitteet ja termit ovat selkeitä ja ymmärrettäviä, joita käytetään myös nykyisin. Uusien tietojärjestelmien myötä on tullut myös uusia käsitteitä ja termejä.

Pidämme tärkeänä, että väestön terveyttä suojellaan, jotta sosiaali- ja terveydenhuollon kantakyky turvataan.

Ilmastolain ohjausvaikutusta tarvitaan, jotta Suomi tosiasiallisesti saavuttaa hiilineutraaliuus tavoitteen vuonna 2035. Laki edellyttää hallinnonaloittain ja kaikilla päätöksenteon tasoilla tehtäviä ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumissuunnitelmia, joita on laadittava etupainotteisesti. Ilmastovaikutusten ennakkoarviointi tulee kytkeä kiinteäksi osaksi kaikkea päätöksentekoa. Ennakointi on aina arviota tulevasta, joten suunnitelmien ajantasaisuus tulee tarkastaa säännöllisin väliajoin.