Lailla säätäminen on eri asia kuin väljä oikeuskäytäntö
Ruotsissa poliittiset lakon ovat sallittuja, eikä niille ei ole laissa tai missään muuallakaan säädetty enimmäiskestoa. Ammattiyhdistykset itse harkitsevat ja päättävät toimiensa kestot, jos sellaisia järjestävät. Jos työnantajapuoli katsoo poliittisen lakon olevan ylimitoitettu ja nostaa siitä oikeusjutun, Ruotsin työtuomioistuin arvioi työtaistelua kokonaisuutena. Lakon kesto on vain yksi huomioon otettavista tekijöistä. Merkitystä annetaan myös sille, mitä asiaa lakolla vastustetaan. Suomessa hallitus esittää lakiin ehdotonta 24 tunnin rajaa, jota ei voisi ylittää.
Ei voi liikaa painottaa eroa, joka on lakon keston tuntimäärän lakiin säätämisen ja tapauskohtaisen kokonaisharkinnan välillä. Kansainväliset sopimukset edellyttävät, että valtio suojelee lakko-oikeutta ammattiliiton harkinta- ja päätösvaltaan kuuluvana asiana, koska kyse on työntekijöiden ihmisoikeuksien käyttämisestä, viime kädessä mielipiteen ilmaisun ja sananvapauden käyttämisestä. Tätä ammattiliittojen oman päätösvallan suojaamista myös korkein oikeus on painottanut usein Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten tulkintana, viimeksi ratkaisussa KKO 2023:95.
Lakon keston rajaaminen lailla on autoritääristä vallankäyttöä ja kansalaisten perusoikeuksien rajoittamista. Sellaista ei ole toteutettu Ruotsissa eikä missään muussakaan Pohjoismaassa. Lain hyväksymisellä Suomesta tulisi ainoa EU-maa, jossa poliittisten lakkojen enimmäiskesto olisi säädetty laissa.
Ruotsissa on muutettu lakko-oikeuksia muutoin, mutta poliittiset lakot on tahdottu jättää sääntelemättä
Ruotsissa muutettiin lakko-oikeuksia säätävää lakia vuonna 2019. Muutosta valmisteltaessa Ruotsin työtuomioistuin huomautti, että lakiesityksen voi lukea siten, että lailla rajattaisiin poliittisten lakkojen sallittavuutta. Tämän johdosta valmiin lain perusteluissa todettiin, että poliittisten lakkojen sallittavuutta ei lailla muuteta mitenkään. Ruotsin parlamentti on siis vain muutamia vuosia sitten käsitellyt kysymystä poliittisten lakkojen rajaamisesta lailla, ja nimenomaisesti ilmaissut, että se ei halua sitä tehdä. Suomessa ollaan tekemässä täysin päinvastainen liike. Tähän nähden on naurettavaa perustella, että Ruotsissa vastaavat muutokset olisi tehty jo aiemmin tai että Suomen lakiesityksellä olisi jotain tekemistä Ruotsin sääntelyn kanssa.
Jos hallituksen esitys 24 tunnin rajasta Suomessa tulee lakiin, poliittisen lakon kestoista tulee Suomessa poliittinen kysymys myös jatkossa. Haluammeko me todella nähdä muutosesityksiä tällaisiin asioihin toistuvasti vaaliteemana, kun osa haluaa pidentää ja osa lyhentää laissa olevia aikarajoja? Ruotsissa tätä ei tapahdu, kun ei ole rajoja, joihin esittää muutoksia.
Suomessa rajoitteet ulottuisivat tilanteisiin, joita Ruotsissa ei rajoiteta lainkaan
Ruotsin oikeuskäytännön mukaan poliittisia lakkoja rajoitetaan ylipäätään vain työehtosopimuksen ollessa voimassa (esim. Ruotsin työtuomioistuimen tuomio nro. 2003:25, jossa väitteet 1-2 tunnin poliittisen lakon enimmäiskestosta jäivät vaille merkitystä). Suomessa lakiin tehtäisiin 24 tunnin raja myös tilanteisiin, joissa työehtosopimus ei ole voimassa. Suomeen esitetyllä sääntelyllä ei siis ole mitään tekemistä sen perustelun kanssa, että työehtosopimuksella työnantaja ostaa työrauhan.
Esimerkki: Vuonna 2022 Tehyn jäsenet Sote-sopimuksen alalla olivat yli seitsemän kuukautta ns. sopimuksettomassa tilassa vanhan sopimuksen päättymisen jälkeen ennen uuden sopimuksen solmimista. Tuossa tilanteessa Suomen lain mukaan poliittiset työtaistelut olisivat olleet rajattu 24 tuntiin, mutta Ruotsissa ei.
Suomessa nyt esitetyn lain hyväksyminen johtaisi myös siihen, että samaan poliittiseen päätökseen kohdistuvien eri lakkojen kestoaikoja laskettaisiin yhteen. Tämä tekisi Suomen oikeustilasta epävarmaa ja tulkinnanvaraista. Ruotsissa ei tunneta tällaista eri työtaisteluiden kestojen laskemista yhteen. Vaikka 24 tunnin rajaa puolustetaan selvyydellä, tulkinnanvaraisuutta ja epävarmuutta lisäisi myös se, kun jouduttaisiin arvioimaan, onko joku tietty lakko poliittinen vai ei. Ruotsissa ei tehdä yhteenlaskua eikä ole tarvetta tulkinnoille, koska ei ole säädetty enimmäiskestoa.
Esimerkki: Syksyllä 2022 eduskunta sääti yksin Sote-alan lakko-oikeutta rajoittavan ns. potilasturvallisuuslain. Olisivatko tällaisen lain vastustamiseksi Sote-alalla järjestetyt lakot olleet laissa 24 tuntiin rajoitettuja poliittisia lakkoja, vai olisiko kyse ollut sallituista Sote-alan työntekijöiden omiin oikeuksiin kohdistuvista lakoista ilman rajoitteita?
Jos joku toinen ammattiryhmä olisi järjestänyt tukityötaisteluita tällaisen Sote-alan lakon tueksi, olisivatko nämä tukityötaistelut olleet laillisia vai laittomia?
Suomessa määrättäisiin useita hyvityssakkoja yhdestä poliittisesta lakosta
Lainmuutoksen myötä laittomiksi säädettävistä liiallisista poliittisista lakoista seuraisi Suomessa pahimmillaan eri tuomioistuimissa tuomittavia päällekkäisiä hyvityssakkoja. Kysymystä on tarkemmin käsitelty Tehyn juristin Inka Lehtisen blogissa Työrauhaa vai sekasortoa? Ero Ruotsiin olisi tässäkin suhteessa valtava.
Esimerkki: Tehyn edustamilla yksityisen puolen työehtosopimusaloilla on sekä työnantajaliittoon kuuluvia että järjestäytymättömiä työnantajia. Jos niillä toteutettaisiin alaa laajasti koskevia poliittisia lakkoja ja työnantajapuoli katsoisi niiden olevan vastoin 24 tunnin aikarajaa, seuraisi tästä järjestäytyneiden työnantajien osata oikeudenkäynti työtuomioistuimessa ja järjestäytymättömien työnantajien osalta yksi tai useampia oikeudenkäyntejä käräjäoikeuksissa. Näissä määrättäisiin erilliset hyvityssakot, vähimmäismäärältään kukin 10 000 euroa.
Tämäkö on Suomen valtion talouden kannalta hyvä, että samaa lakkoasiaa käsitellään samaan aikaan eri tuomioistuimissa? Tuskinpa. Tällä tavalla tuomioistuinlaitoksen niukkoja resursseja sidottaisiin yhteen asiaan aivan tarpeettomasti.
Hallitus väittää, että 10 000 – 150 000 euron hyvityssakon määrä on kohtuullinen ja kansainvälisten sopimusten mukainen, mutta tämäkään perustelu ei pidä paikkaansa, kun niitä voitaisiin määrätä yhdestä poliittisesta lakosta useaan kertaan, ja vielä oikeudenkäyntikulut jokaisesta oikeudenkäynnistä hyvityssakkojen päälle.
Hallitus väittää, että se haluaa saattaa Suomen lainsäädännön samalle tasolle Ruotsin kanssa. Kuten edellä on osoitettu, tämä ei pidä paikkaansa. Suomessa nyt lakiin esitetyillä poliittisen lakkojen rajauksilla ei ole tekemistä Ruotsin tai minkään muunkaan Pohjoismaan kanssa.