Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus huipentuu ensi vuoden tammikuun 23. päivänä järjestettäviin aluevaaleihin, joiden tulos vaikuttaa jatkossa meidän jokaisen arkeen.
Vaaleissa valitaan hyvinvointialueille aluevaltuustot, jotka vastaavat sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä palo- ja pelastustoimea koskevasta päätöksenteosta omalla alueellaan maaliskuusta 2022 alkaen. Suuri muutos on se, että jatkossa perusterveydenhoito, erikoissairaanhoito ja sosiaalipalvelut yhdistetään ja niitä johdetaan kokonaisuutena.
Me emme ehkä vieläkään tiedosta tarpeeksi hyvin miten isosta asiasta tulevissa aluevaaleissa on kyse. Valittujen päättäjien päätöksenteon ja osaamisen varassa on, tuleeko uudistus onnistumaan.
Tulevat valtuutetut päättävät meille kaikille elintärkeistä asioista.
Tehtävä on vaativa. Valtuutetut tulevat päättämään hyvinvointialueiden taloudesta ja siitä, millaiset sotepalvelut kansalaisille tarjotaan. Päättäjällä pitää olla kykyä ennakoida ja arvioida toimialan tulevaisuutta, jotta he voivat päätöksillään viedä hyvinvointialuetta oikeaan suuntaan.
Tehyn Muutosvoima-mallissa esitetään päättäjille konkreettisia ohjeita, joiden avulla sote-uudistus viedään tulevilla hyvinvointialueilla maaliin.
Tällä hetkellä suuri yhteiskunnallisen keskustelun aihe on jatkuvasti paheneva pula koulutetuista sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista. Ilman heitä ei tulevilla hyvinvointialueilla sosiaali- ja terveyspalvelut toimi. Hoitajapulan joutuvat päättäjät hyvinvointialueilla väistämättä kohtaamaan ja ratkaisemaan.
Tilanteen korjaamiseksi Tehy on esittänyt asian ratkaisun jo lukuisia kertoja. Kun hoitajien palkkaus ja työolot laitetaan kuntoon ja huolehditaan riittävistä resursseista – ollaan jo pitkällä.
Hoitajat pitävät työstään, mutta huonon palkan ja työolojen vuoksi alanvaihto on arkipäivää. Tämä kehitys voidaan muuttaa, jos tulevat hyvinvointialueiden päättäjät näin haluavat.
Kun vielä varmistetaan, että suurinta henkilöstöryhmää eli hoitohenkilöstöä johtaa riittävä määrä hoitotyön johtajia, muutos onnistuu. Erityisesti tulee varmistaa lähellä henkilöstöä ja potilaita olevien hoitotyön johtajien kuten osastonhoitajien mahdollisuudet tukea henkilöstöä. Jokaisella on oikeus hyvään johtamiseen.
Hoitohenkilökunnan koulutustasosta ja hoidon laadusta ei ole varaa tinkiä. Laadukas hoito onnistuu vain, jos sen tekijöinä on koulutettuja ja motivoituneita huippuosaajia. Näin syntyy myös vaikuttavuutta ja kustannussäästöjä.
Hyvinvointialueiden päättäjien pitää myös vaatia valtiovallalta riittävää rahoitusta sosiaali- ja terveyspalveluihin. Suomi käyttää OECD-vertailun mukaan vähemmän rahaa sote-palveluihin kuin muut Pohjoismaat.