Kuva: iStock

Miksi työehtoshoppailu pitää estää?

Työehtoshoppailua voisi estää myös niin, että normaalisitova työehtosopimus ei kävelisikään yleissitovan työehtosopimuksen yli, jos se olisi tasoltaan yleissitovaa työehtosopimusta heikompi.

Työehtosopimusjärjestelmä perustuu siihen, että työntekijöitä edustava järjestö sopii työnantajia edustavan järjestön tai suoraan työnantajan kanssa työsuhteen minimiehdoista. Samalla sovitaan siitä, että työpaikoilla säilyy työrauha.  Järjestelmä romuttuu työehtoshoppailulla. 

Työehtoshoppailussa on kyse siitä, että joku muu kuin työntekijöitä aidosti edustava järjestö solmii työehtosopimuksen sellaisen työnantajaliiton kanssa, joka aidosti ei edusta työnantajaa. Tällaiseen järjestelyyn liittyy yleensä työnantajapuolella halu heikentää työntekijöiden työehtoja. 

Tilanne voi syntyä oikeastaan kahdella eri tavalla. Työnantaja joko itse vaihtaa työnantajaliittoa tai perustaa tytäryhtiön, joka järjestäytyy toiseen työnantajaliittoon ja johon työntekijät liikkeenluovutuksella siirretään. Lainsäädännöstämme johtuen työehtosopimus vaihtuu yksinomaan työnantajan toimenpiteen johdosta eli em. mainituin tavoin liittoa vaihtamalla. 

Työntekijät yleensä reagoivat järjestelyyn lakolla, koska se on ainoa mahdollinen keino osoittaa tyytymättömyyttä. Työpaikalla ei vallitse sitä kuuluisaa työrauhaa, koska työehtosopimus, jonka piiriin työntekijät on pakolla siirretty, ei ole heitä edustavan työntekijäliiton solmima. Työpaikalle ei siis ole oikeasti ”myyty” työrauhaa, ja lakot ovat ihan laillisia.

Otetaan esimerkiksi Postin tilanne. Posti on siirtänyt 700 pakettilajittelijaa omistamaansa Posti Palvelut Oy:hyn. Teollisuusliitto ja Medialiitto neuvottelevat tytäryrityksen työehtosopimuksen. Teollisuusliitto ei edusta pakettilajittelijoita, koska he eivät ole Teollisuusliiton jäseniä.

Medialiittoon kuuluu lähinnä sanoma- ja kirjapainoalan yrityksiä. Medialiiton hallituksessa (, joka muuten torppasi neljän viisaan henkilön viisaan esityksen sunnuntaina) ei istu yhtäkään pakettilajittelua harjoittavaa yritystä. Vieläkö joku ihmettelee, miksi työntekijät ovat tyytymättömiä ja osoittavat mieltään? Pakettilajittelijoiden työehtojen sopijaosapuolina ovat tahot, joille asian ei pitäisi kuulua millään tavoin.  

Tehy ehdotti perjantaina työsopimuslain muuttamista sellaisissa liikkeenluovutustilanteissa, joissa järjestelyn tarkoituksena olisi ilmeinen työehtojen heikentäminen. Oikeusoppinut tyrmäsi ehdotuksen välittömästi ongelmallisena ja vaikeita tulkintatilanteita tuottavana. Todettiin, että työehtoshoppailua on vaikeaa suitsia lainsäädännöllä. Me Tehyssä olemme eri mieltä. Kyllä näin ongelmallista ilmiötä pitää yrittää suitsia myös lainsäädännöllä, eikä vain todeta, että mitään ei ole tehtävissä.   

Perjantaina esittämämme lisäksi meillä on toinenkin ajatus työehtoshoppailun estämiseksi. Lakia voisi muuttaa myös siten, että normaalisitova työehtosopimus ei kävelisikään yleissitovan työehtosopimuksen yli, jos se olisi tasoltaan yleissitovaa työehtosopimusta heikompi. Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa tämän ja samalla työehtoshoppailun. 

Ehkä tämäkin esitys tyrmätään vaikeita tulkintatilanteita tuottavana. Mutta sellaista valitettavasti työlainsäädäntö(kin) monilta osin on. Siksi meillä on riippumaton ja puolueeton oikeuslaitos. 

Esityksiämme saa luonnollisesti arvostella, tyrmätäkin, mutta se ei oikein vie asiaa eteenpäin ja ongelmat jäävät ratkaisematta. Ihan takuulla on olemassa keino, jolla työehtoshoppailu saadaan suitsittua – jos vain on halua etsiä se keino ja tahtoa ratkaista asia.