Toukokuun lopussa sain hienon mahdollisuuden osallistua STTK:n delegaatiossa ay-liikkeen maailmanjärjestö International Trade Union Confederation ITUC:n maailman kongressiin. ITUC:lla on yhteensä 325 jäsenjärjestöä ympäri maailman ja näillä on noin 175 miljoonaa jäsentä. Eli varsin suuresta järjestöstä on kyse ja kulttuurien kirjo kongressissa oli valtaisa.
Kongressin pääteema oli työntekijöiden yhteisen voiman rakentaminen – Building workers´ power. Lisäksi käsiteltiin kolmea toiminnan aluetta, jotka olivat:
- Ay-liikkeen vahvistuminen
- Kestävät työpaikat, turvattu toimeentulo, sosiaaliturva
- Oikeuksien toteuttaminen
Suomessa työntekijöistä on järjestäytynyt ammattiliittoon noin 2,1 miljoonaa eli noin 70 prosenttia kaikista työntekijöistä. Maailmalla tilanne ei ole näin hyvä. Koko maailman työläisistä vain 7 prosenttia on järjestäytynyt.
Vielä huolestuttavampaa on se, että järjestäytymisoikeus puuttuu noin 50 prosentilta työntekijöistä ja 40 prosenttia työskentelee epävirallisen talouden piirissä. Nämä ovat asioita, joita vastaan kansainvälinen ay-liike taistelee yhdessä.
Ay-liikkeen vahvistumista käsittelevässä työryhmässä kuultiin monia mielenkiintoisia esimerkkejä järjestäytymisen edistämisestä. Hyvänä esimerkkinä oli Working America, joka aloitti tyhjästä vuonna 2003 ja nyt sillä on yli kolme miljoonaa jäsentä. Jäsenhankinta hoidetaan pääsääntöisesti ovelta ovelle periaatteella ja yleensä kaksi kolmasosaa liittyy jäseniksi. Hieman erilainen tapa kuin mihin me Suomessa olemme tottuneet.
Työryhmässä asetettiin järjestöjen voimin yhteiseksi tavoitteeksi 27 miljoonan uuden jäsenen hankkiminen. Mielenkiintoista tässä oli se, että Euroopasta tähän kisaan osallistui vain Unkari.
Pidän erittäin huolestuttavana sitä, että Euroopassa ei kunnolla uskota jäsenmäärien positiiviseen kehitykseen. Se on asia, jonka eteen on tehtävä töitä. Samalla on selvästi havaittavissa, että jäsenmääräkehitys on voimakasta kasvavilla alueilla, kuten Brasiliassa ja Intiassa.
Voidaan puhua jonkinlaisesta järjestäytymisaallosta. Lähivuosina maailman ay-liikkeen voimatasapaino tulee siirtymään kehittyvien maiden eduksi ja pois Euroopasta. Toki tärkeintä on se, että yleisesti työntekijät maailmalla järjestäytyvät.
Koulutus on ehdottomasti paras keino tukea ihmisten mahdollisuuksia rakentaa omaa elämää ja edistää työuraansa. Toimivalla perus- ja ammatillisella koulutuksella parannetaan mahdollisuuksia työllistyä ja poistetaan tehokkaasti köyhyyttä.
Britannian ex-pääministeri Gordon Brownin puheenvuoro nosti esiin puheenvuorossaan erityisesti tyttöjen koulutuksen ja sen merkityksen oikeudenmukaisuuden ja elämänlaadun parantamisessa. Tänä päivänä maailmassa on yli 30 miljoonaa tyttöä, joilla ei ole mahdollisuutta käydä koulua. Todella moni tyttö ei saa tärkeää koulutusta, koska se on tytöiltä kielletty. Tämä on huolestuttava ongelma, johon tulisi puuttua välittömästi.
Kongressin aikana ITUC julkaisi tutkimukseen perustuvan listan, jossa maailman maat laitetaan paremmuusjärjestykseen. Järjestys määräytyy työntekijöiden olosuhteiden ja edunvalvontamahdollisuuksien mukaan. Lista paljasti paljon huolestuttavia asioita, joita ei välttämättä osaa edes kuvitella tapahtuvan maailmalla. Esimerkiksi viime vuoden aikana ainakin 35 maassa on pidätetty tai vangittu työntekijöitä edunvalvontatyön takia. Yhdeksässä maassa havaittiin yleiseksi työntekijöiden murhaaminen ja katoaminen. Tällä pyritään pelottelemaan muita työntekijöitä, jotta he eivät uskaltaisi vaatia heille kuuluvia oikeuksia.
Suomi sijoittui listalla ihan kärkeen muiden pohjoismaiden kanssa. Hyviä käytänteitä olisi siis levitettävä täältä muuallekin maailmaan ja meidän tekemällä työllä autettava heikommassa asemassa olevia.
Vaikka Suomessa asiat ovat suhteellisen hyvin, täytyy meidänkin osoittaa solidaarisuutta muita kohtaan. Omalla panoksellamme ja esimerkillämme on merkitystä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että meidän täytyy pitää oma järjestäytymisasteemme ylhäällä.