Kouluissa tarvitaan psykiatrisia sairaanhoitajia

Tehy on laatinut tuleville kuntapäättäjille avainsanat päätöksenteon tueksi. Tehyn kuntavaaliblogisarjassa käsitellään avainsanojen pohjalta kunta-päättäjien haasteita. Tulevaisuudessa kunnissa on entistä enemmän panostettava asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen - tämän näkökulman on oltava mukana kaikessa päätöksenteossa.

Koska psykiatrisen sairaanhoitajan rooli kouluilla ja oppilaitoksissa on suhteellisen uusi ja työstä ei ole tarkemmin määrätty esimerkiksi lainsäädännössä, kunnat voivat toteuttaa mallin parhaaksi katsomallaan tavalla.  Toiminta- ja toteutustavasta löytyykin paljon eri toteutustapoja.  

Järjestimme webinaarin "Psykiatrinen sairaanhoitaja lasten ja nuorten tukena koulun arjessa", jossa oli mukana keskustelemassa kolme psykiatrista sairaanhoitajaa eri puolelta Suomea. Saimme koulutuksessamme kuulla Joutsan, Turun ja Lempäälän malleista. 

Joissakin kunnissa palvelua ei ole lainkaan. Sitten on toimintamalleja, joissa psykiatrinen sairaanhoitaja on palkattu koululle nuorisopsykiatrian, perusterveydenhuollon, sosiaalipalvelujen tai esimerkiksi sivistystoimen kautta. Se, minkä hallinnonalan kautta toimintaa organisoidaan, vaikuttaa paljon psykiatrisen sairaanhoitajan toimenkuvaan.

Eroja löytyy esimerkiksi lähetekäytännöissä, työn priorisoinnissa ja resurssoinnissa sekä käytössä olevien asiakas-/ potilastietojärjestelmien ja konsultaatiokäytäntöjen suhteen. Joissakin paikoissa painopiste on yksilövastaanotoissa ja toisaalla painotus voi olla esimerkiksi perhe- ja ryhmä-muotoisessa toiminnassa. Käyntimäärät ja hoitosuhteen kestot psykiatrisella sairaan-hoitajalla vaihtelevat asiakkuuksittain ja paikkakunnittain. 

Mikä tahansa työnorganisointiin liittyvä tapa onkin, niin lapsilla ja nuorilla on valtaisa tarve psykiatrisen sairaanhoitajan avulle ja tuelle omassa koulu- / opiskeluympäristössään. Korona on lisännyt avun tarvetta. Yleisimmät käyntisyyt vastaanotolla liittyvät mielialakysymyksiin ja ahdistukseen. Joillakin käyntitarve liittyy traumoihin, menetyksiin tai esimerkiksi sukupuoli-identiteettiin liittyviin kysymyksiin. Psyykkisen oireilun taustalta voi löytyä myös neuropsykiatrista (NEPSY) kirjoa.  

Mielenterveys on tunnistettava voimavaraksi, johon satsaaminen on tärkeää nyt ja tulevai-suudessa. Hyvällä varhaisella puuttumisella ja matalalla kynnyksellä saatavalla avulla ja tuella turvataan myöhemmän elämän opiskelu-, työ- ja toimintakykyä.   

Tulevien kuntapäättäjien on satsattava matalan kynnyksen palveluihin, terveyden edistämiseen ja ennaltaehkäisyyn. Kunnassa on hyvä tehdä aloite psykiatrisen sairaanhoitajan palkkaamiseksi koululle ja oppilaitoksiin, jos palvelua ei vielä omasta kunnasta löydy.  

Psykiatrinen sairaanhoitaja on merkittävä apu ja tuki niin lapsille, nuorille, perheille kuin koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ja oppilas- ja opiskeluhuollon toimijoillekin. Perustasolla tapahtuva hoito on aina edullisempaa, kuin erikoissairaanhoidossa tapahtuva.